Suomalaisyritykset laajentavat Ukrainan jälleenrakennussopimuksia Gdanskissa

Suomalaisyritykset laajentavat Ukrainan jälleenrakennussopimuksia Gdanskissa
Suomalaiset rakentavat Ukrainaa

Ukrainan jälleenrakennus etenee suomalaisyritysten kannalta aiempaa konkreettisempaan vaiheeseen, kun Gdanskissa pidetty konferenssi kokoaa yhteen sekä suuria teollisuusyhtiöitä että pk-yrityksiä. Pääministeri Petteri Orpon mukaan suomalaiset toimijat ovat tehneet lähes kymmenen jälleenrakennukseen liittyvää sopimusta, ja hankkeiden kokonaismarkkina nousee yli 500 miljardiin euroon kymmenessä vuodessa.

Kohokohdat

  • Suomalaisyritykset solmivat lähes kymmenen uutta Ukrainan jälleenrakennukseen liittyvää sopimusta Gdanskin konferenssissa, mukana Valmet, Kone, Bittium ja Metso.
  • Finnvera ja Euroopan komissio allekirjoittavat strategisten investointien aiesopimuksen, jolla tuetaan Ukrainan jälleenrakennusta ja suomalaisten yritysten kasvua.
  • Ukrainan jälleenrakennuskustannukset arvioidaan yli 500 miljardiksi euroksi kymmenessä vuodessa, mikä voi kasvattaa Suomen vientiä 1–2 miljardilla eurolla vuodessa.

Sopimukset ja rahoitus etenevät Ukrainassa

Ylen mukaan pääministeri Petteri Orpo kertoo, että suomalaisyritykset ovat sopineet lähes kymmenestä Ukrainan jälleenrakennukseen liittyvästä hankkeesta Gdanskissa järjestetyssä konferenssissa. Paikalla on suomalaisen yritysmaailman edustajia muun muassa Valmetilta, Koneelta, Bittiumilta ja Metsolta sekä pienemmistä pk-yrityksistä.

Orpon mukaan suomalaiset pk-yritykset ovat tilanneet jo lähes sata markkinatutkimusta Ukrainaan. Hänen arvionsa mukaan tämä osoittaa, että valmistelu siirtyy käytännön toteutuksen tasolle ja sopimuksia alkaa syntyä aiempaa enemmän.

Myös valtion rahoitusyhtiö Finnvera on Orpon mukaan mukana rakentamassa järjestelyjä Ukrainan kanssa eurooppalaisen rahoitusmallin hyödyntämiseksi. Finnvera ja Euroopan komissio allekirjoittavat strategisten investointien aiesopimuksen, jonka Orpo arvioi tukevan sekä Ukrainan jälleenrakennusta että suomalaisten yritysten liikevaihdon, kasvun ja työllisyyden näkymiä.

Vaikutukset Suomelle ja EU:n itärajan turvallisuuteen

Ukrainan kymmenen vuoden jälleenrakennuksen kustannusten arvioidaan nousevan yli 500 miljardiin euroon, ja sen on arvioitu voivan kasvattaa Suomen vuotuista vientiä 1-2 miljardilla eurolla. Tämä tekee hankkeesta suomalaisyrityksille merkittävän pitkän aikavälin liiketoimintamahdollisuuden erityisesti teollisuuden, teknologian ja infrastruktuurin aloilla.

Gdanskissa järjestetään samassa yhteydessä myös EU:n itärajan maiden Eastern Flank -huippukokous, jonka tavoitteena on vahvistaa ja koordinoida maiden yhteistyötä. Orpon mukaan itärajan maille haettu lisärahoitus on edennyt EU-käsittelyssä, ja konkreettisia rahoituspäätöksiä odotetaan lähiaikoina.

Orpo kertoo lisäksi, että Suomi on päättänyt antaa Ukrainalle 40 miljoonaa euroa lisärahaa Naton ja U.S.:n PURL-hankkeen kautta. Rahoituksen tarkoitus on tukea Ukrainan ilmapuolustusta tilanteessa, jossa Venäjä jatkaa iskujaan Ukrainan siviilikohteisiin.

Aiemmassa jutussamme Puolan Gdanskissa järjestettävästä Ukrainan jälleenrakennuskonferenssista kerroimme, miten valtiojohto, yritykset ja rahoittajat kokoontuvat vauhdittamaan hankkeita, vaikka sota jatkuu. Nostimme esiin, että jälleenrakennuksen kokonaiskustannusten arvioidaan ylittävän 500 miljardia euroa kymmenessä vuodessa ja että suomalaisyrityksille avautuu jopa 1–2 miljardin euron vuotuinen vientipotentiaali. Kävimme myös läpi konkreettisia esimerkkejä suomalaisyritysten etenemisestä, kuten markkinaselvitysten kasvun sekä Peikon ja Metson hankkeet, joissa Finnveran rahoitusratkaisut tukevat vientiä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.