Venäjä-analyysi kyseenalaistaa romahdusennusteet ja korostaa tiedonsaannin merkitystä Suomelle

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Venäjä-analyysi ja Suomen tiedonsaanti

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Ciaran Ryan

18.06.2026

Venäjä-analyysi kyseenalaistaa romahdusennusteet ja korostaa tiedonsaannin merkitystä Suomelle — Venäjä-analyysin yllättävä viesti

Venäjän talouden, sotilaallisen suorituskyvyn ja Vladimir Putinin vallan nopeasta romahtamisesta esitetään lännessä toistuvasti arvioita, mutta kahden Venäjä-asiantuntijan mukaan kehitys ei tue tällaisia johtopäätöksiä. Heidän mukaansa Venäjä on vaikeuksissa, mutta järjestelmän kestävyys ja Suomen tiedontarve puoltavat tarkempaa, yhteyksiä säilyttävää lähestymistapaa.

Kohokohdat

Ulkopoliittisen instituutin Moshesin ja toimittaja Storyjevin mukaan Venäjän talous, sisäpolitiikka ja sotilaallinen järjestelmä eivät ole romahduksen partaalla, vaikka vakavia ongelmia esiintyy.
Moshes arvioi, että Venäjä voi edelleen rahoittaa toimintaansa kotimaisella lainanotolla, suuryritysten lisäpanoksilla sekä omaisuuden takavarikoinnilla huolimatta kasvavasta budjettivajeesta.
Asiantuntijat korostavat Suomen osalta tiedonsaannin merkitystä, huomioiden että suljettu itäraja heikentää Venäjä-ymmärrystä, mutta turvallisuussyistä viisumiprosessin olisi oltava tiukka ja hidas.

Asiantuntija-arviot Venäjän kestokyvystä

Ylen haastattelemien Ulkopoliittisen instituutin Arkady Moshesin ja toimittaja Dan Storyjevin mukaan Venäjän nykytilaa kuvataan lännessä liian usein romahduksen kautta, vaikka maan talous, sisäpolitiikka ja sotilaallinen järjestelmä eivät heidän arvionsa mukaan ole luhistumassa. He painottavat, että kyse on vakavista ongelmista, ei Neuvostoliiton kaltaisesta järjestelmän hajoamisesta.

Storyjevin mukaan romahduksen tunnusmerkit, kuten talousjärjestelmän kaatuminen, poliittisen järjestelmän äkillinen vaihtuminen tai laajamittainen sisäinen väkivalta, eivät ole nyky-Venäjällä käynnissä. Moshes puolestaan arvioi, että vaikka Venäjän hallinto kehittyy totalitarismin suuntaan, se säilyttää edelleen kykynsä hallita yhteiskuntaa ja rahoittaa toimintaansa.

Talouden osalta Moshes katsoo, ettei Venäjä ole ajautumassa välittömään kriisiin, vaikka budjettivaje kasvaa. Hänen mukaansa valtio voi edelleen turvautua kotimaiseen lainanottoon, vaatia suuryrityksiltä lisäpanoksia sotatoimien rahoittamiseen sekä takavarikoida omaisuutta varakkaimmilta toimijoilta.

Storyjev lisää, että Kremlin järjestelmä sitoo eliitin vaurastumisen yhä tiiviimmin sotaan. Hänen mukaansa helpoin tapa ansaita Venäjällä rahaa on tällä hetkellä osallistua sotatoimiin suoraan tai epäsuorasti, mikä vahvistaa talouden ja sodankäynnin välistä sidettä.

Vaikutukset Suomelle ja rajapolitiikalle

Moshesin ja Storyjevin mukaan Venäjän sotilaallinen asema ei myöskään ole romahtamassa, vaikka Ukraina on tällä hetkellä sodassa niskan päällä sekä kotirintamalla että syvälle Venäjälle ulottuvilla drooni-iskuillaan. Moshes arvioi, että Venäjä kykenee ajan myötä kehittämään puolustustaan uusien uhkien torjumiseksi, kuten suojaamaan paremmin öljynjalostamoita vastaavilta iskuilta.

Putinin vallan osalta asiantuntijat eivät pidä vallankaappausta todennäköisenä. Moshesin mukaan Venäjän turvallisuusjärjestelmä muistuttaa valvonnaltaan Valko-Venäjää, jossa rinnakkaiset turvallisuuspalvelut tarkkailevat toisiaan, mikä vaikeuttaa laajojen salaliittojen syntyä. Storyjev korostaa lisäksi, että sodanvastaisen toiminnan riskit ovat Venäjällä niin suuret, ettei väkivaltainen vastarinta houkuttele tavallisia kansalaisia.

Suomen kannalta asiantuntijat nostavat keskeiseksi kysymykseksi tiedonsaannin Venäjästä. Moshes pitää itärajan sulkemista joulukuussa 2023 perusteltuna silloisessa tilanteessa, mutta arvioi, ettei samanlaista tarvetta enää ole, kun Norjan raja Venäjälle on auki ja Viron raja osittain auki ilman vastaavaa pakolaistilannetta.

Hänen mukaansa suljettu raja heikentää Suomen kykyä ymmärtää venäläistä yhteiskuntaa syvällisesti, koska matkailu ja akateeminen yhteistyö ovat aiemmin tuottaneet tietoa maan kehityksestä. Turvallisuusriskien vuoksi hän ei esitä avointa mallia, vaan katsoo, että mahdollisia uhkia voisi hallita tiukalla ja hitaalla viisumiprosessilla.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Suomeen suunnitteilla olevia datakeskushankkeita ja Suojelupoliisin varoituksia niihin liittyvistä kansallisen turvallisuuden riskeistä. Kirjoitimme erityisesti lainsäädännön aukosta, jonka vuoksi ulkomainen toimija voi vuokrata tontin ja rakentaa datakeskuksen ilman viranomaisten ennakkoturvallisuusarviota, sekä riskeistä, joita autoritaarisista maista – kuten Venäjältä – tulevat hankkeet voivat aiheuttaa datan, pakotteiden kiertämisen ja jopa kaukolämpöverkkoihin syntyvien riippuvuuksien kautta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?