Suomen datakeskushankkeet lisäävät kuntien turvallisuusriskejä

Suomen datakeskushankkeet lisäävät kuntien turvallisuusriskejä
Datakeskukset ja riskit

Suomeen on tulossa yli 100 datakeskusta, kun halpa sähkö ja viileä ilmasto houkuttelevat investointeja maahan. Suojelupoliisin mukaan kuntien päätöksenteossa taloudelliset hyödyt voivat painaa liikaa, vaikka osa hankkeista voi liittyä merkittäviin kansallisen turvallisuuden riskeihin.

Kohokohdat

  • Suojelupoliisi korostaa lainsäädännön aukkoa, jossa ulkomaiset toimijat voivat vuokrata tontin ja rakentaa datakeskuksen ilman turvallisuusarvioita, uuden investointilupalain odotetaan tulevan voimaan keväällä 2027.
  • Erityisesti autoritaarisista maista, kuten Venäjältä ja Kiinasta, tuleviin datakeskushankkeisiin liittyy riskejä tiedon väärinkäytön, omistajuuden peittelyn ja pakotteiden kiertämisen osalta.
  • Datakeskusten hukkalämmön integroinnista kaukolämpöverkkoon voi syntyä taloudellisia hyötyjä mutta myös paikallisia riippuvuuksia ja merkittäviä turvallisuusriskejä kunnille.

Lainsäädännön aukko huolestuttaa Supoa

Ylen haastattelussa Suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki sanoo, että viranomaiset saavat tiedon osasta hankkeita liian myöhään ja toivoo kuntien ottavan yhteyttä Supoon ennen sopimusten tekemistä ulkomaisista datakeskuksista.

Kivimäen mukaan Suomen lainsäädännössä on selvä aukko. Jos ulkomainen toimija tekee yrityskaupan, asiasta ilmoitetaan työ- ja elinkeinoministeriölle, ja tonttikaupoissa turvallisuusarvio kuuluu puolustusministeriölle. Jos ulkomainen yhtiö kuitenkin vain vuokraa tontin ja rakentaa sille datakeskuksen, hanke voi jäädä kokonaan turvallisuusviranomaisten valvonnan ulkopuolelle.

Sama ongelma koskee myös tilanteita, joissa ulkomainen toimija vuokraa tilaa valmiista konesalista. Kun ilmoitusvelvollisuutta ei ole, turvallisuusriskien arviointi jää usein yksittäisten kuntien vastuulle. Kivimäen mukaan uusi investointilupalaki on lausuntokierroksella, ja se voisi tulla voimaan keväällä 2027.

Riskit ulottuvat dataan, pakotteisiin ja lämpöverkkoihin

Supon mukaan riskit korostuvat erityisesti silloin, kun datakeskushankkeiden taustalla on autoritaarisista maista, kuten Venäjältä tai Kiinasta, tulevia toimijoita. Kivimäen mukaan huoli liittyy esimerkiksi siihen, voidaanko datakeskuksissa säilytettävä data pakottaa valtiollisten tahojen käyttöön tai peittää todellinen omistuspohja monimutkaisten omistusketjujen avulla.

Toinen keskeinen huoli koskee teknologian vientirajoitteiden ja pakotteiden kiertämistä. Supon arvion mukaan Suomea voidaan yrittää käyttää raskaan tekoälylaskennan kapasiteetin tarjoamiseen sellaisille toimijoille, jotka eivät voi hankkia kehittyneitä siruja suoraan omiin maihinsa. Lisäksi ongelmia voi syntyä niin sanotusta bulletproof hosting -toiminnasta, jossa datakeskus ei käytännössä pyri tunnistamaan asiakkaitaan, mikä voi helpottaa rikollista tai valtiollista kybertoimintaa.

Kivimäki nostaa esiin myös datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisen kaukolämpöverkossa. Vaikka ratkaisu voi tuoda taloudellista hyötyä, se voi samalla synnyttää paikallisia riippuvuuksia, joilla on turvallisuusvaikutuksia, jos lämmönsaanti myöhemmin häiriintyy. Hänen mukaansa tietoisuus riskeistä on kunnissa kasvamassa, ja kehitys on menossa parempaan suuntaan.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Nvidian kehitystä tekoälyinfrastruktuurin kysynnän vetämänä, mukaan lukien Kazakstanin 10 miljardin dollarin AI-investointisopimus ja yhtiön pyrkimykset säilyttää jalansija Kiinassa vientirajoituksista huolimatta. Samalla tarkastelimme, miten sääntely ja vientirajoitteet ohjaavat huipputason laskentatehon ja sirujen saatavuutta sekä voivat siirtää kapasiteetin rakentamista ja kumppanuuksia uusiin maihin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.