Nato hakee Ankarassa uutta puolustusmallia Ukrainan sodan paineessa

Nato hakee Ankarassa uutta puolustusmallia Ukrainan sodan paineessa
Nato hakee uutta mallia

Nato-maiden johtajat kokoontuvat Ankaraan tilanteessa, jossa Ukrainan sota korostaa Euroopan kiirettä vahvistaa omaa puolustustaan. Samalla liittokunta yrittää pitää koossa U.S.:n ja Euroopan yhteistyön, vaikka Ukraina tarvitsee yhä lisää ilmatorjuntaa ja aseapua.

Kohokohdat

  • Naton Ankaran kokouksessa pyritään rakentamaan Nato 3.0 -malli, jossa Euroopan puolustusvastuu kasvaa U.S.:n säilyttäessä ydinsateensa.
  • Kokouksen odotetaan vahvistavan yhteistä pelotetta, kun Mark Rutte painottaa eurooppalaisten puolustusbudjettien kasvua ja puolustushankintojen lisäämistä.
  • Nato-maat ovat alustavasti sopineet rahoitusjärjestelystä, jossa Ukraina saisi 70 miljardia vuodessa kahden vuoden ajan Euroopan rahoituksella, U.S.:n keskittyessä asejärjestelmien toimittamiseen.

Ankaran kokous ja uusi puolustuslinja

YLE:n mukaan kokouksen tavoitteena on hahmotella niin sanottua Nato 3.0:aa, jossa Eurooppa ottaa aiempaa suuremman vastuun omasta puolustuksestaan ja U.S. säilyttää ydinasepelotteen liittokunnan turvana.

Taustalla on Ukrainan jatkuva sota sekä arvio siitä, että Venäjä on uhka Euroopan turvallisuudelle. Nato-maat aikovat todeta tämän myös kokouksen loppulauselmassa, jota on valmisteltu viikkoja. Samalla liittokunta pyrkii vahvistamaan pelotetta myös viestinnällä, kun pääsihteeri Mark Rutte korostaa Euroopan puolustusbudjettien kasvua ja yhteisiä puolustushankintoja.

Kokouksen ilmapiiriä varjostavat kuitenkin Euroopan ja U.S.:n heikentyneet suhteet. Donald Trump on arvostellut eurooppalaisten puolustuspanostuksia, luvannut vetää sotilaita Euroopasta ja nostanut esiin myös Grönlannin, mikä voi tuoda johtajien keskusteluihin lisää jännitteitä.

Suomea kokouksessa edustavat tasavallan presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen ja puolustusministeri Antti Häkkänen. Suomen asema näyttäytyy liittokunnassa vakaana, sillä maa kuuluu niihin, joilla U.S.:n näkökulmasta on uskottava puolustus ja jotka painottavat Venäjän uhkaa sekä Ukrainan tukemisen tarvetta.

Ukrainan ilmatorjunta ja Euroopan vastuu

Ukrainan sodan luonne muuttuu samalla, kun taistelut ja drooni-iskut heijastuvat yhä laajemmin myös Nato-maiden lähialueille. Viime päivinä myös Suomen Hornetit ja muu ilmapuolustus ovat olleet useana yönä valmiudessa torjumaan mahdollisesti Suomen ilmatilaan päätyviä drooneja.

Monien eurooppalaisten diplomaattien ja johtajien mukaan sodan dynamiikka muuttuu tavalla, joka vahvistaa Ukrainan asemaa. Ukraina ei näyttäydy enää vain autettavana osapuolena, vaan myös Euroopan turvallisuutta tukevana sotilaallisena toimijana, jolla on laaja kokemus droonisodankäynnistä ja Venäjän torjumisesta.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi hakee Ankarassa lisää tukea erityisesti ballististen ohjusten torjuntaan. Hän kertoo Financial Timesille toivovansa, että ilmatorjuntajärjestelmiä voitaisiin tuottaa lisenssillä Ukrainassa, mutta lisenssipäätökset ovat U.S.:n käsissä.

Euroopan rooli painottuu rahoituksessa. Nato-maat ovat alustavasti sopineet, että Ukraina saisi kahden vuoden ajan 70 miljardia vuodessa, kun taas U.S.:n toivotaan jatkavan aseiden toimittamista ja muiden tukijoiden maksavan niiden kustannuksia.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Naton Ankaran huippukokousta ja sitä, miten liittokunta hakee puolustusmenoihin lisää rahoitusta sekä siirtää vastuuta Yhdysvalloilta entistä enemmän Euroopalle. Samalla tarkastelimme jäsenmaiden puolustusmenojen vertailua ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden pullonkauloja sekä sitä, miten Ukrainan tukemisen odotetaan vahvistuvan kokouksen yhteydessä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.