Nato vahvistaa Euroopan puolustushankintoja, mutta Trump varjostaa liiton toimintakykyä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Nato vahvistaa Euroopan puolustusta

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

09.07.2026

Nato vahvistaa Euroopan puolustushankintoja, mutta Trump varjostaa liiton toimintakykyä — Nato tiivistää puolustusta

Turkin Ankarassa pidetty Nato-kokous vahvistaa Euroopan puolustusta uusilla yhteishankinnoilla ja kahden vuoden tukiratkaisulla Ukrainalle. Samalla kokous osoittaa, että liiton poliittista energiaa kuluu yhä paljon Donald Trumpin ulostulojen hallintaan ja Yhdysvaltojen linjan ennakointiin.

Kohokohdat

Nato-maat julkistivat tiistaina laajoja yhteishankintoja, kuten kuljetus- ja tutkavalvontakoneita Ruotsista sekä DPS- ja Amraam-ohjuskehitystä, vahvistaakseen Euroopan puolustuskykyä.
Ukraina saa Nato-mailta kahden vuoden tukisitoumuksen 70 miljardin vuositasolla, ja puolustusmenot kasvavat Venäjän uhan seurauksena.
Donald Trumpin kärkevät linjaukset ja Yhdysvaltojen osittainen vetäytyminen vastuista heikentävät Naton pelotteen uskottavuutta ja lisäävät poliittista epävarmuutta.

Ankaran kokouksen päätökset vahvistavat Euroopan suorituskykyä

Ylen analyysin mukaan kokouksen ensimmäinen päivä rakentuu näyttämään, mihin Eurooppa pystyy, ja näkyvin tulos on suuri määrä maiden yhteisiä puolustushankintoja.

Tiistaina julkistetut hankinnat kattavat muun muassa suuria kuljetuskoneita, ilmatankkauskoneita, miehittämättömiä tiedusteludrooneja ja tutkavalvontakoneita, joita Nato-maat tilaavat Ruotsista. Järjestelyt tukevat Euroopan tavoitetta vähentää riippuvuuttaan U.S.:sta ja parantavat joukkojen siirrettävyyttä, hävittäjien toiminta-aikaa sekä tiedustelukykyä itärajalla ja arktisella alueella.

Suomi on mukana käytännössä kaikissa keskeisissä suunnitelmissa, sekä lentokaluston hankinnassa että ohjusten kehittämisessä. Maat aikovat myös kehittää deep precision strike, DPS, -kykyjä, joilla voidaan iskeä syvälle vihollisen alueelle, ja lisäksi selvitetään Amraam-ohjusten valmistamista.

Nato kertoo myös maiden yhteenlaskettujen puolustusmenojen kasvavan, mikä tukee kuvaa vahvistuvasta Euroopasta. Kokouksen merkittävimpiin tuloksiin kuuluu lisäksi Ukrainan aseman vahvistaminen, kun Nato-maat saavat sovittua kahden vuoden tuesta Ukrainalle 70 miljardin vuositasolla.

Diplomatia ja Ukrainan sotamenestys auttavat Volodymyr Zelenskyiä neuvotteluissa. Trump lupaa antaa Ukrainan valmistaa ballististen ohjusten torjuntaan tarkoitettuja amerikkalaisia Patriot-ohjuksia.

Trumpin linja kuluttaa liiton poliittista pääomaa

Kokouksen myöhemmissä vaiheissa asetelma siirtyy vahvemmin Trumpin määrittämäksi, kun hän saapuu paikalle kärjekkäiden lausuntojen kanssa, ilmaisee haluavansa Grönlannin, arvostelee Eurooppaa ja uhkaa katkaista kaupan Espanjan kanssa. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä U.S. myös iskee Iraniin, mikä lisää kokouksen ympärillä olevaa jännitettä.

Varsinainen johtajien kokous sujuu silti sopuisasti, ja Trump sanoo lopputulosta erittäin hyväksi sekä esittää sitä pitkälti omana ansionaan. Tekstin perusteella maiden puolustusmenojen nousu ei kuitenkaan ensisijaisesti johdu Trumpin painostuksesta, vaan Venäjän uhasta ja aiempaa vaarallisemmaksi muuttuneesta turvallisuusympäristöstä.

Pääsihteeri Mark Rutten Trumpille osoittama myötäily kuvataan vaivaannuttavaksi, vaikka hänen taustatyötään pidetään taitavana. Rutte on patistellut eurooppalaisia, lepytellyt U.S.:ta ja vienyt Grönlanti-kiistaa neuvotteluraiteille niin, ettei liittoa hajottava kysymys nouse itse kokouksessa esiin.

Kokouksen jälkeen tekemistä jää paljon, sillä noin kolmannes Nato-maista käyttää puolustukseen vain juuri pakollisen noin kaksi prosenttia. Vaikka johtajat korostavat Naton olevan yhä vahvempi, U.S.:n vetäytyminen osasta vastuistaan ja jatkuva Trumpin puheiden selittely heikentävät pelotteen uskottavuutta.

Presidentti Alexander Stubb kehottaa kokouksessa pitämään huomion olennaisessa eli Euroopan vahvistamisessa. Samalla hän toteaa suoraan, että Trumpin kokouksen alla esittämät Grönlanti-puheet ovat epämukavia.

Aiemmassa jutussamme Naton puolustusmenotavoitteiden kiristymisestä kerroimme, että lähes kaikki jäsenmaat ovat jo saavuttaneet kahden prosentin tavoitteen, mutta seuraava etappi on viiden prosentin taso vuoteen 2035 mennessä. Artikkelissa korostui etenemisen epätasaisuus: Baltian maat ovat jo lähellä tai yli tavoitetason, kun taas osa Länsi-Euroopan maista laahaa perässä. Samalla nostimme esiin, että lisärahoituksen löytäminen on monille maille – myös Suomelle – vaikeaa julkisen talouden paineiden vuoksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?