Naton puolustusmenot jatkavat kasvuaan, viiden prosentin tavoite haastaa monia jäsenmaita

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Naton puolustusmenojen kasvu

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

08.07.2026

Naton puolustusmenot jatkavat kasvuaan, viiden prosentin tavoite haastaa monia jäsenmaita — Naton menot nousussa

Naton tuore raportti osoittaa, että lähes kaikki jäsenmaat ovat saavuttaneet aiemman kahden prosentin puolustusmenotavoitteen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Seuraava askel on kuitenkin selvästi vaativampi, sillä maat ovat sitoutuneet nostamaan menot viiteen prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, eikä lisärahoituksen löytäminen ole monille helppoa.

Kohokohdat

Naton raportin mukaan kaikki jäsenmaat ovat saavuttaneet kahden prosentin puolustusmenotavoitteen BKT:sta, mutta eteneminen viiden prosentin tavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä on epätasaista.
Liettua ja Viro ovat ainoina jäsenmaina jo viiden prosentin BKT-tasolla puolustusmenoissa, kun taas Espanja ja Slovenia jäävät selvästi jäljelle uusista tavoitteista.
Yhdysvaltojen puolustusmenojen osuus BKT:sta on laskenut vuoden 2014 jälkeen, mutta menot ovat nousseet arvoltaan 14 prosenttia samana ajanjaksona.

Raportti piirtää epätasaisen etenemisen

YLE:n mukaan Naton julkaisema raportti kertoo, että vuonna 2014 asetettu kahden prosentin tavoite on nyt saavutettu käytännössä koko puolustusliitossa. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki sanoo, että tästä tiedotettiin jo Haagin huippukokouksessa vuosi sitten, ja hänen mukaansa on myönteistä, että tilanne on säilynyt samalla kun suuri osa jäsenmaista on myös lisännyt menojaan vuoden takaisesta.

Linnainmäen mukaan kehitys ei silti ole koko Euroopassa yhtä vahvaa, vaikka Yhdysvallat olisi toivonut nopeampaa kasvua. Nato-maat Espanjaa lukuun ottamatta sitoutuvat viime vuonna nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä, josta 3,5 prosenttia on tarkoitus käyttää varsinaisiin sotilasmenoihin ja 1,5 prosenttia muihin puolustukseen liittyviin menoihin, kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen.

Useimmilla mailla on edelleen pitkä matka tähän tasoon. Toistaiseksi viiden prosentin tasolle yltävät raportin mukaan Liettua ja Viro, kun taas osa jäsenmaista, kuten Espanja ja Slovenia, jää edelleen selvästi alemmalle tasolle, vaikka Slovenian uusi hallitus aikoo korjata tilannetta.

Alueelliset erot korostuvat Nato-maiden varustautumisessa

Linnainmäen mukaan jäsenmaat jakautuvat useaan ryhmään sen mukaan, kuinka nopeasti ne etenevät kohti uusia tavoitteita. Pohjoismaat, Saksa ja Turkki ovat hänen mukaansa selvästi kahden prosentin tason yläpuolella ja etenevät hyvää vauhtia, kun taas Baltian maat ja Puola ovat jo hyvin lähellä viiden prosentin tavoitetta tai ovat saavuttaneet sen.

Eroja selittävät erityisesti maantieteellinen sijainti ja turvallisuushistoria. Venäjän läheisyydessä olevilla mailla sekä entisen Neuvostoliiton miehityksen kokeneilla jäsenillä on suurempi kannustin investoida puolustukseen kuin esimerkiksi Länsi-Euroopassa sijaitsevalla Espanjalla, ja Linnainmäen mukaan keskustelu menojen kasvattamisesta vaikeutuu yleensä sitä enemmän, mitä kauemmas Venäjän rajasta mennään.

Hänen arvionsa mukaan puolustusmenojen nousu jatkuu lähivuosina, vaikka vuosittaiset vaihtelut ovat mahdollisia budjettipaineiden vuoksi. Monelle maalle, Suomi mukaan lukien, vuoteen 2035 asetettu määräaika on kuitenkin vaikea julkisen talouden heikkouden takia.

Raportissa Yhdysvallat erottuu poikkeuksena, sillä se on ainoa maa, jonka puolustusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat laskeneet vuoden 2014 jälkeen. Linnainmäen mukaan tämä johtuu ennen kaikkea U.S. talouden kasvusta, koska maan puolustusmenot ovat samalla ajanjaksolla tosiasiassa kasvaneet 14 prosenttia, mikä hänen mukaansa myös siirtää vertailun lähtötasoa muiden Nato-maiden kannalta.

Aiemmassa jutussamme Naton Euroopan yhteisistä puolustushankinnoista kerroimme, että useat jäsenmaat – Suomi mukaan lukien – sopivat uusista suorituskykyinvestoinneista kuljetukseen, ilmatankkaukseen, tiedusteluun ja varhaisvaroitukseen. Jutussa käsiteltiin myös Triton-tiedusteludroonien ja GlobalEye-valvontakoneiden kaltaisia hankintoja sekä sitä, että kasvupaineita lisäävä viiden prosentin BKT-tavoite vuoteen 2035 mennessä heijastuu myös kustannusarvioihin, jotka nousivat Suomelle satoihin miljooniin euroihin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?