Nato vertaa jäsenmaiden puolustusmenoja ennen Ankaran huippukokousta

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Naton puolustusmenojen vertailu

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

11 tuntia sitten

Nato vertaa jäsenmaiden puolustusmenoja ennen Ankaran huippukokousta — Naton menot vertailussa

Euroopan Nato-maat valmistautuvat ensi viikolla Ankarassa pidettävään huippukokoukseen, jossa mitataan puolustusmenojen kasvu ja vastuun siirtyminen U.S.:lta Euroopalle. Kokouksen alla julkaistava jäsenmaiden puolustusmenojen vertailu suhteessa bruttokansantuotteeseen toimii käytännössä testinä siitä, mitkä maat etenevät liittokunnan uusissa tavoitteissa nopeimmin.

Kohokohdat

Naton vertailu osoittaa jäsenmaiden puolustusmenojen nousseen lähes kahden prosentin minimitasoon ennen Ankaran huippukokousta tiistaina.
Eurooppalaisten maiden puolustusteollisuudessa on edelleen pullonkauloja, kuten ilmapuolustus, tiedustelu ja pitkän kantaman iskukyky, sillä U.S.:n kyvykkyyksiä ei saavuteta nopeasti.
U.S. aikoo vähentää Eurooppaan sijoitettujen amerikkalaissotilaiden määrää noin 70 000:sta poistamalla 5 000 sekä supistamalla tukeaan Naton kriisiajan joukkorakenteessa.

Puolustusmenojen vertailu ja Ankaran kokouksen tavoite

YLE:n mukaan Naton ennen huippukokousta julkaisema vertailu näyttää, kuinka pitkälle jäsenmaat ovat edenneet puolustusmenojensa nostamisessa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ankaraan tiistaina kokoontuvan liittokunnan viesti on, että Euroopan on otettava aiempaa suurempi vastuu omasta tavanomaisesta puolustuksestaan.

Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsbergin mukaan kokouksessa arvioidaan ennen kaikkea sitä, miten päätökset puolustusmenojen kasvattamisesta etenevät ja pystyykö Euroopan puolustusteollisuus lisäämään tuotantoaan riittävän nopeasti. Naton keväällä julkaisema vuoden 2025 vuosikatsaus sisältää ennusteen siitä, mille tasolle jäsenmaat ovat nostamassa puolustusmenonsa.

U.S.:n Nato-suurlähettiläs Matthew Whitaker sanoo toimittajille järjestetyssä taustatilaisuudessa, että puolustussatsauksissa edenneille maille voi avautua etuja, kuten etusija U.S.:n asehankinnoissa. Forsbergin mukaan ajatus siitä, että vastuun siirto Euroopalle tapahtuisi yhden tai kahden vuoden aikana, ei kuitenkaan ole realistinen, koska suurin ongelma on epävarmuus U.S.:n tulevasta toiminnasta ja aikataulusta.

Euroopan suorituskyky ja teollisuus jäävät pullonkauloiksi

Forsbergin mukaan Nato on siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa se palaa osittain alkuperäiseen malliin: Eurooppa kantaa päävastuun maanosan puolustuksesta ja U.S. tukee taustalta. Hänen mukaansa tämä edellyttää myös uudenlaista eurooppalaista johtajuutta, jonka on ulotuttava Britanniaa, Ranskaa ja Saksaa laajemmaksi, jotta myös pienemmät jäsenmaat osallistuvat siihen.

Vaikka puolustusmenoja on nostettu laajasti ja kahden prosentin vähimmäistaso on käytännössä saavutettu, uusien suorituskykyjen rakentaminen vie aikaa. Forsberg arvioi, että Euroopan suurimmat puutteet ovat ilmapuolustuksessa, pitkän kantaman iskukyvyssä, tiedustelussa ja elektronisessa sodankäynnissä, eikä U.S.:n keskeisiä suorituskykyjä korvata nopeasti.

Viron puolustus- ja turvallisuusalan keskuksen puolustuspolitiikkaohjelmaa johtava Tony Lawrence arvioi, ettei viime vuosien varustelu ole vielä olennaisesti vahvistanut pelotetta, koska samaan aikaan U.S. vähentää kriisiajan tukeaan Euroopalle. Hänen mukaansa suunta on oikea, mutta puolustusteollisuus hidastaa etenemistä, koska maat yrittävät hankkia samoja järjestelmiä yhtä aikaa ja yhteishankinnat etenevät yhä heikosti.

Euroopassa on omasta takaa noin kaksi miljoonaa sotilasta ja lisäksi noin 70 000 amerikkalaista sotilasta. U.S. on ilmoittanut vetävänsä heistä 5 000 pois, ja myös Naton kriisiajan joukkomalliin liittyvän U.S.:n tuen on määrä supistua.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Liettuan turvallisuuspolitiikan kiristymistä, kun maan puolueet sopivat suunnitelmasta purkaa perustuslailliset kiellot, jotka koskevat ydinaseita ja ulkomaisia sotilastukikohtia. Samalla Liettua on kolminkertaistanut puolustusmenonsa vuoden 2022 jälkeen ja valmistellut saksalaisen prikaatin pysyvää sijoittamista, mikä kuvastaa Itämeren alueen laajempaa varautumista Venäjän uhan edessä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?