Suomen puolustusmenot asukasta kohden kuuluvat Naton kärkitasoon

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Suomen puolustusmenot Natossa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

Eilen

Suomen puolustusmenot asukasta kohden kuuluvat Naton kärkitasoon — Suomi puolustusmenojen kärjessä

Nato-maat kasvattavat puolustusmenojaan voimakkaasti samalla, kun liittokunnan jäsenet sitoutuvat nostamaan varsinaiset puolustusmenot 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Asukaskohtaisessa vertailussa Suomi sijoittuu liittokunnan seitsemänneksi, kun maan puolustusmenoiksi arvioidaan vuodelle 2025 noin kahdeksan miljardia euroa.

Kohokohdat

Suomen puolustusmenot vuonna 2025 ovat noin 1 266 euroa asukasta kohden, sijoittuen Naton kärkitasoon tässä vertailussa.
Norja käyttää 2 559 euroa asukasta kohden puolustukseen, ohittaen ensimmäistä kertaa U.S.:n, jossa luku on 2 080 euroa.
BKT-suhteessa eniten puolustusmenoja on Puolalla ja Baltian mailla, kun taas Suomi sijoittuu kahdeksanneksi heti U.S.:n jälkeen.

Asukaskohtainen vertailu nostaa Pohjoismaita

Ylen Yle kokoamien Nato-lukujen mukaan Suomen puolustusmenoihin kuluu vuonna 2025 noin 1 266 euroa asukasta kohden. Luku perustuu liittokunnan tuoreimpiin arvioihin viime vuodelta, joissa menot on jaettu koko väestölle ilman, että yksittäisen kansalaisen verotuksellista maksuosuutta erikseen arvioidaan.

Asukaskohtaisessa vertailussa Norja nousee Nato-maiden kärkeen 2 559 eurolla henkeä kohden. Samalla kyseessä on ensimmäinen kerta, kun jokin muu Nato-maa käyttää asukasta kohden enemmän puolustusrahaa kuin U.S., jossa vastaava summa on 2 080 euroa.

Pienten ja vauraiden maiden paino korostuu tässä tarkastelussa. Pohjoismaat, Alankomaat ja Luxemburg sijoittuvat korkealle, kun puolustusmenoja verrataan väestöön eikä talouden kokoon.

BKT-vertailu muuttaa maiden järjestystä

Kuva muuttuu, kun puolustusmenoja tarkastellaan perinteisemmin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tällä mittarilla eniten puolustukseen käyttävät Puola ja Baltian maat, kun taas Suomi on kahdeksantena heti U.S.:n perässä.

Espanja erottuu jäsenmaista myös siksi, että se on Naton ainoa valtio, joka ei sitoudu viiden prosentin BKT-tavoitteeseen. Maan puolustusmenot ovat viime vuonna 584 euroa asukasta kohden, kun taas pienin summa kuluu Albaniassa.

Islanti ei näy menotilastoissa lainkaan, koska maalla ei ole omia puolustusvoimia. Aihe pysyy esillä myös Naton huippukokouksessa Turkin Ankarassa, jossa jäsenmaiden puolustuspanostukset nousevat todennäköisesti keskusteluun.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Naton ennen Ankaran huippukokousta julkaisemaa puolustusmenojen BKT-vertailua, joka näyttää, mitkä jäsenmaat etenevät nopeimmin liittokunnan uusissa tavoitteissa. Samalla nostimme esiin, että Euroopan on tarkoitus kantaa aiempaa suurempi vastuu omasta puolustuksestaan, mutta puolustusteollisuuden pullonkaulat ja U.S.:n tuen asteittainen supistuminen vaikeuttavat nopeaa siirtymää.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?