Suomi torjuu Trumpin Grönlanti-linjauksen Nato-huippukokouksen alla
Nato-maat keskittävät huomionsa arktisen alueen turvallisuuteen ja puolustusyhteistyön vahvistamiseen samaan aikaan, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump nostaa esiin Grönlannin hallinnan. Suomen ulkoministeri Elina Valtonen sanoo, ettei Suomi hyväksy puheita, jotka kyseenalaistavat Tanskan alueellisen koskemattomuuden.
Kohokohdat
- Elina Valtonen torjuu Ankarassa Trumpin vaatimuksen Grönlannin hallinnasta ja korostaa Suomen sekä Naton tuen Tanskan alueelliselle koskemattomuudelle.
- Nato keskittyy Tanskan ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyön laajentamiseen sekä arktisen alueen turvallisuuden vahvistamiseen liittokunnan sisällä.
- Valtonen painottaa, että Nato-tuella torjutaan Iranin Hormuzinsalmen tullit sekä ydinaseuhka, ja jäsenmailta odotetaan lisäpanostuksia puolustukseen.
Arktinen turvallisuus ja Grönlannin asema
Ylen mukaan Valtonen tyrmää Ankarassa Trumpin näkemyksen, jonka mukaan Yhdysvaltojen pitäisi hallita Grönlantia, ja painottaa Suomen seisovan Tanskan sekä sen alueellisen koskemattomuuden takana. Hänen mukaansa koko liittokunta on samalla linjalla.Valtonen sanoo Nato-maiden keskittyvän kahteen käynnissä olevaan prosessiin, Tanskan ja Yhdysvaltain mahdolliseen puolustusyhteistyösopimuksen laajentamiseen sekä arktisen alueen turvallisuuden parantamiseen Naton sisällä. Hänen mukaansa Grönlanti on yksi osa laajempaa arktista kokonaisuutta, ja näiden prosessien lopputuloksen pitäisi olla riittävä myös Trumpille.
Puolustusmenot, Iran ja Naton viesti
Valtosen mukaan Trump haluaa eurooppalaisen Naton vahvistuvan myös Yhdysvaltain taloustilanteen vuoksi, koska Washington haluaa kohdentaa puolustusmenojaan itseään lähempänä oleviin kohteisiin. Hän arvioi, että Kiinan vahvistuminen murentaa vähitellen mallia, jossa yhdysvaltalaiset kuluttajat ostavat Kiinasta tavaroita ja Kiina ostaa Yhdysvaltain valtionvelkakirjoja, mikä pakottaa U.S.:n pohtimaan velkaantumisensa rajoja.Valtonen vaatii myös Hormuzinsalmen pysymistä avoinna ilman Iranin mahdollisia tulli- tai palvelumaksuja, joita hän pitää kansainvälisen oikeuden vastaisina. Hänen mukaansa Nato-maat katsovat, ettei Iranista saa tulla ydinasevaltiota, ja samalla jäsenmaille on tärkeää osoittaa, että puolustukseen panostaminen on oman edun mukaista, vaikka Venäjän uhka ei tuntuisi maantieteellisesti välittömältä.
Valtonen korostaa Ukrainan osoittaneen, että iskuja voidaan tehdä myös kaukaa sotilaskohteisiin, sotilasinfraan ja energiatuotantoon. Hänen mukaansa Nato-kokousta voidaan pitää onnistuneena, jos maat kertovat lisänneensä omia puolustuspanostuksiaan ja sopivat samalla lähivuosien askelmerkeistä.
Aiemmassa jutussamme Ankaran Nato-huippukokouksen ennakkoasetelmista käsittelimme liittokunnan Nato 3.0 -linjauksia, joissa Euroopalle kaavaillaan aiempaa suurempaa vastuuta omasta puolustuksestaan samalla, kun Yhdysvallat säilyttää ydinpelotteen tukijalkana. Nostimme esiin myös Ukrainan ilmapuolustuksen ja rahoituksen nousun keskiöön sekä alustavan suunnitelman merkittävästä, monivuotisesta tukipaketista, jonka taustalla ovat Venäjän iskut ja kasvavat paineet nopeisiin päätöksiin.
Viimeisimmät Hanwha Aerospace uutiset
- Forex
- Crypto