EKP:n valvonta edistää riskiperusteista valvontaa ja pankkien nopeampaa korjaavaa toimintaa Euroopassa

Traders Union
Kaikki uutiset
Rahoituslaitokset
EKP:n riskiperusteinen pankkivalvonta

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Oleksii Zaichenko

30.09.2026

EKP:n valvonta edistää riskiperusteista valvontaa ja pankkien nopeampaa korjaavaa toimintaa Euroopassa — EKP tehostaa riskivalvontaa

Eurooppalaiset pankkivalvojat uudistavat valvontaa, kun pankit kohtaavat entistä monimutkaisemman geopoliittisten, teknologisten ja ilmastoon liittyvien riskien yhdistelmän. Lähestymistapa perustuu tarkempaan priorisointiin, yksinkertaisempiin valvontaprosesseihin ja nopeampiin korjaaviin toimiin, mikä vaikuttaa pankkien häiriönsietokykyyn ja kilpailukykyyn koko euroalueella.

Kohokohdat

EKP:n valvonta siirtyy riskikeskeiseen lähestymistapaan, jossa etusijalle asetetaan pääoma, likviditeetti, hallinto, operatiivinen häiriönsietokyky sekä rakenteelliset riskit, kuten ilmasto- ja geopoliittiset altistukset.
Next Level Supervision -aloite vähensi valvontajulkaisuja noin 40:llä, lyhensi arvopaperistamishyväksyntöjen käsittelyajan kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään ja puolitti stressitestien datapisteet 55 %:lla.
Euroalueen pankkien oman pääoman tuotto ylittää 10 %, ja arvostusero Yhdysvaltain pankkeihin kaventuu, mutta EKP varoittaa, että vakavaraisuusstandardien alentaminen vaarantaa rahoitusvakauden.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Valvontauudistus kohdistuu olennaisiin riskeihin

Kuten Euroopan keskuspankki EKP:n pankkivalvontatoimeen viitaten toteaa, eurooppalainen pankkivalvonta mukauttaa malliaan keskittymään suoremmin merkittävimpiin riskeihin sen sijaan, että se pyrkisi tarkastamaan jokaisen asian jokaisessa pankissa vuosittain.

Viitekehys perustuu kolmeen pilariin: tarkempaan riskien priorisointiin, parempaan tehokkuuteen ja oikea-aikaisiin korjaaviin toimiin. Valvojien mukaan yhä epävarmempi ja toisiinsa kytkeytyneempi riskien toimintaympäristö edellyttää suurempaa sietoa jäljelle jäävälle valvontariskille vähäisemmän prioriteetin alueilla, jotta resurssit voidaan kohdentaa pääomaan, likviditeettiin, hallintoon, operatiiviseen häiriönsietokykyyn sekä rakenteellisiin riskeihin, kuten ilmasto-, luontoon liittyviin ja geopoliittisiin altistuksiin.

EKP:n valvontalähestymistapa heijastaa myös vuoden 2023 pankkialan myllerryksestä saatuja oppeja, joiden mukaan pankit voivat täyttää muodolliset pääoma- ja likviditeettivaatimukset samalla, kun hallinnon, riskikulttuurin tai liiketoimintamallien heikkoudet edelleen kasaantuvat. Tässä tilanteessa valvojat katsovat, että harkintaan perustuva valvonta on muuttumassa yhä yksityiskohtaisempaa sääntökirjaa tärkeämmäksi ja että pankkien on myös kannettava enemmän vastuuta sen sijaan, että ne hakisivat jatkuvasti lisäohjeistusta.

Tehostamistoimet ja vaikutukset kilpailukykyyn

Valvojien mukaan yksinkertaistaminen tuottaa jo mitattavia operatiivisia hyötyjä. Next Level Supervision -aloitteen puitteissa on tarkasteltu yli 100 valvontaohjeistusta, noin 40 on poistettu käytöstä, yksinkertaisempien arvopaperistamishyväksyntöjen käsittelyaika on lyhentynyt kolmesta kuukaudesta noin seitsemään päivään, stressitestien datapisteitä on vähennetty noin 55 % ja joidenkin pääomaan liittyvien hyväksyntöjen määräaikoja on lyhennetty alle kuuteen päivään.

Eurooppalainen pankkivalvonta katsoo, että muutosten tarkoituksena on säilyttää turvallisuus ja vakaus samalla, kun viitekehyksestä tehdään helpommin hallittava sekä pankeille että valvojille. Sen mukaan tehokas valvonta ei myöskään riipu vain riskien tunnistamisesta, vaan siitä, että varmistetaan kestävät korjaukset, muun muassa laadullisten toimenpiteiden, liiketoimintarajoitusten tai toistuvien uhkasakkojen avulla silloin, kun pankit eivät puutu perimmäisiin syihin ajoissa.

Laajemmassa politiikkakeskustelussa valvojat esittävät rahoitusvakauden, kasvun ja pankkien kilpailukyvyn toisiaan vahvistavina eivätkä ristiriitaisina tavoitteina. Tekstin mukaan euroalueen pankkien oman pääoman tuotto on vakiintunut yli 10 %:iin ja arvostusero Yhdysvaltain pankkeihin on kaventunut. Samalla varoitetaan, että vakavaraisuussääntelyn standardien heikentäminen voisi heikentää häiriönsietokykyä takaamatta vahvempaa luotonantoa tai kilpailukykyä.

Tekstissä puolletaan myös Basel III:n täysimääräistä toimeenpanoa ja tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä geopoliittisen pirstaloitumisen lisääntyessä. Pankkisektorin ulkopuolisen rahoituksen nopea kasvu, lisääntyvät kyberuhat, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehitys sekä ilmasto- ja luontoon liittyvät riskit mainitaan kaikki syiksi, joiden vuoksi valvojat tarvitsevat tiiviimpää koordinointia maailmanlaajuisten viranomaisten ja rahoitussektorin ulkopuolisten asiantuntijayhteisöjen kanssa.

Aiempi raporttimme kansainvälisen sääntely-yhteistyön heikentymisestä korosti varoituksia siitä, että geopoliittinen pirstaloituminen tekee rajat ylittävistä pankkiriskeistä entistä kytkeytyneempiä ja valvojille vaikeammin havaittavia ja hallittavia. Siinä todettiin huolenaiheita siitä, että tietovajeet ja sääntelyarbitraasi voivat kasvaa, jos lainkäyttöalueiden standardit poikkeavat toisistaan, samalla kun Basel III:n lopullisten uudistusten toimeenpano on edelleen epätasaista. Kirjoitus nosti esiin myös koordinoinnin kasvavan merkityksen uusissa kysymyksissä, kuten tekoälyssä ja kriisitoimintavalmiudessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?