EKP:n pankkivalvonta varoittaa eurooppalaisia pankkeja tiukentamaan riskienhallintaa uhkien kehittyessä

Traders Union
Kaikki uutiset
Rahoituslaitokset
EKP kehottaa tiukentamaan riskienhallintaa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Olga Shendetskaya

01.10.2026

EKP:n pankkivalvonta varoittaa eurooppalaisia pankkeja tiukentamaan riskienhallintaa uhkien kehittyessä — Pankit kohtaavat uusia riskejä

Eurooppalaiset pankit ovat siirtymässä epävarmempaan vaiheeseen vahvemman kannattavuuden, vankkojen pääoma-asemien ja yleisesti tyydyttävän omaisuuserien laadun jakson jälkeen. Euroopan keskuspankin valvontaelin toteaa, että häiriönsietokyky on säilynyt, mutta luotonantajien ei pidä tuudittautua tyytyväisyyteen geopoliittisten, ilmastoon liittyvien, teknologisten ja yksityisluottoihin liittyvien riskien kasvaessa.

Kohokohdat

EKP:n valvojat kehottavat eurooppalaisia pankkeja hyödyntämään nykyistä suotuisaa tulosympäristöä häiriönsietokyvyn vahvistamiseen ja varoittavat, että kannattavuus voi heikentyä, jos talous- tai korko-olosuhteet muuttuvat.
Omaisuuserien laatu on yhä hyvä, mutta EKP havaitsee luottoriskin heikkenemistä tietyissä maissa ja segmenteissä ja korostaa tiukkoja luotonantostandardeja, harkitsevaa vakuusarviointia ja vakavien skenaarioiden huomioimista pääomanhallinnassa.
Operatiiviset ja teknologiset riskit – mukaan lukien riippuvuus kolmansista palveluntarjoajista ja tekoälyn vauhdittamat kyberhyökkäykset – sekä arvostuksista, sijoittajien keskittymisestä ja pankkien sekä muiden rahoituslaitosten välisistä kytköksistä johtuvat markkinariskit edellyttävät tehostettua valppautta ja vahvoja valvontakehyksiä.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Valvonnan painopisteet muuttuvassa riskitilanteessa

Kuten Euroopan keskuspankki raportoi viitaten EKP:n valvontaelimeen, eurooppalaiset pankkivalvojat kehottavat luotonantajia hyödyntämään nykyistä suotuisaa ajanjaksoa häiriönsietokyvyn vahvistamiseen sen sijaan, että ne olettaisivat viimeaikaisen tuloskehityksen jatkuvan.

Puheen mukaan korkeammat korot ovat auttaneet palauttamaan kannattavuuden, mutta suuntaus voi kääntyä, jos korkoympäristö muuttuu, talouskasvu hidastuu tai riskikustannukset kasvavat. Siinä todetaan, että sektori on paremmin pääomitettu ja valmistautuneempi kuin ennen vuoden 2008 finanssikriisiä, mutta varoitetaan, että liiallisesta optimismista voi itsestään tulla haavoittuvuuden lähde.

Valvojien mukaan luottoriskien hallinta on edelleen ensisijainen painopiste. Vaikka omaisuuserien kokonaislaatu on yhä hyvä, joillakin segmenteillä ja joissakin maissa näkyy heikkenemisen merkkejä, ja osa laitoksista kirjaa jo korkeampia riskikustannuksia.

EKP:n mukaan pankkien on pidettävä luotonantostandardinsa tiukkoina, käytettävä harkitsevia vakuusarvioita ja varmistettava, että hinnoittelu heijastaa taustalla olevia riskejä. Se toteaa myös, että pääomasuunnittelussa olisi huomioitava riittävän vakavat skenaariot, muutokset salkun koostumuksessa ja uusien vakavaraisuusvaatimusten vaikutukset sekä sovitettava jakopäätökset kunkin pankin riskiprofiiliin ja tuleviin tarpeisiin.

Tuore geopoliittisiin riskeihin kohdistunut käänteinen stressitesti nosti esiin myös puutteita pankkien skenaarioissa, niiden ymmärryksessä riskien välittymiskanavista ja johdon reagointitoimien uskottavuudessa. EKP:n mukaan valmistautuminen ei voi perustua yhteen skenaarioon, sillä geopoliittiset shokit voivat yhdistää luottotappioita, markkinaliikkeitä, likviditeettipaineita ja toiminnallisia häiriöitä.

Myös ilmastoon ja luontoon liittyvät riskit ovat puheen mukaan muuttumassa olennaisemmiksi. Esille nostetaan kesän 2026 äärilämpötilat sekä Reinin ja Tonavan poikkeuksellisen alhaiset vedenkorkeudet. Pankit ovat edistyneet, mutta niillä on edelleen puutteita fyysisten riskien arvioinnissa ja niiden sisällyttämisessä riskienhallintamenettelyihin.

Teknologia, rahoituspaineet ja laajemmat markkinavaikutukset

EKP:n mukaan operatiiviset ja teknologiset riskit ovat sen toiseksi tärkein painopistealue, kun pankit lisäävät riippuvuuttaan IT-infrastruktuurista, pilvipalveluista ja kolmansista palveluntarjoajista. Se varoittaa, että yhden suuren palveluntarjoajan häiriö voi vaikuttaa samanaikaisesti useisiin pankkeihin, minkä vuoksi kriittisten palvelujen jatkuvuus on keskeinen osa häiriönsietokykyä.

Puheen mukaan tekoäly lisää sekä mahdollisuuksia että riskejä. Se voi auttaa pankkeja tehostamaan prosesseja, analysoimaan suuria tietoaineistoja ja parantamaan asiakaspalvelua, mutta se voi myös nopeuttaa kyberhyökkäyksiä lyhentämällä aikaa haavoittuvuuksien tunnistamisen ja niiden hyödyntämisen välillä.

Valvojien mukaan pankeilla ei enää ole varaa käyttää kuukausia havaittujen puutteiden korjaamiseen, ja hallintoelimet tarvitsevat selkeän tekoälystrategian, määritellyt vastuut, luotettavat tiedot ja valvonnan järjestelmien koko elinkaaren ajan. EKP korostaa myös jatkuvia puutteita riskitietojen aggregoinnissa ja raportoinnissa ja toteaa, että ne voivat vaikeuttaa päätöksentekoa kriisissä, vaikka keskeiset tunnusluvut vaikuttaisivat vahvoilta.

Yksittäisten pankkien lisäksi puheessa tuodaan esiin geopoliittisista jännitteistä, korkeista arvostuksista, sijoittajien keskittymisestä sekä pankkien ja muiden rahoituksen välittäjien kasvavista kytköksistä johtuvia laajempia markkinariskejä. Yksityisluototus voi sen mukaan monipuolistaa talouden rahoitusta, mutta se voi myös synnyttää velkavipua ja toisiinsa kytkeytyviä vastuita, joita on vaikea mitata kokonaisuudessaan.

EKP:n mukaan mikään näistä tekijöistä ei yksin viittaa välittömään kriisiin, mutta niiden yhteisvaikutus edellyttää tarkkaa seurantaa. Se puolustaa myös kriisin jälkeisen sääntelykehyksen ydinosien säilyttämistä ja tukee samalla pyrkimyksiä poistaa päällekkäisyyksiä, korjata epäjohdonmukaisuuksia ja yksinkertaistaa valvontatapoja heikentämättä sektorin häiriönsietokykyä.

Tekoälyagentit ja automatisoitu palveluntarjoajan vaihto vähittäisrahoituksessa olivat aiemman artikkelimme aiheena. Artikkelissa tarkastelimme, miten jatkuva seuranta voisi heikentää pankkien mahdollisuuksia hyötyä asiakkaiden passiivisuudesta talletuksissa ja muissa pitkäkestoisissa tuotteissa. Toteamme, että kun automaatio poistaa kitkatekijöitä, luotonantajat ja vakuutusyhtiöt voivat kohdata kapeammat katteet ja joutua siirtymään läpinäkyvämpään hinnoitteluun sekä tiukempaan korkokilpailuun.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?