Darina Pashchenko

Kehitysmaat edistävät Borrowers’ Platformin hallintoa Bangkokin neuvoston kokouksessa

Kehitysmaat edistävät Borrowers’ Platformin hallintoa Bangkokin neuvoston kokouksessa
Velalliset yhdistävät voimansa Bangkokissa

Kehitysmaat pyrkivät vahvistamaan velkahaasteisiin liittyvää koordinointia, kun Borrowers’ Platform aloittaa ensimmäisen vuosittaisen toimintakautensa Bangkokissa 12. lokakuuta. Kokous kokoaa yhteen valtiovarainministereitä, keskuspankkien pääjohtajia ja korkea-arvoisia virkamiehiä IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokousten yhteydessä. Aloitteeseen on tähän mennessä liittynyt virallisesti 31 maata.

Kohokohdat

  • UNCTAD raportoi, että Borrowers’ Platformin hallintoneuvoston kokous Bangkokissa merkitsee siirtymää perustamisvaiheesta operatiiviseen vaiheeseen, ja kokouksessa hyväksyttiin vuosittaiset painopisteet määrittelevä tiedonanto.
  • Kehitysmaiden velanhoitotaakka on kasvanut korkokulujen ylittäessä valtion tulojen kasvun, mikä lisää julkiseen talouteen kohdistuvaa painetta ja koordinoinnin tarvetta.
  • Foorumi, jonka johtajuus on nyt siirtymässä Egyptiltä väliaikaisena puheenjohtajana, pyrkii parantamaan velallisvetoista tiedonvaihtoa, teknisen avun saatavuutta ja yhteistä edunvalvontaa kansainvälisessä rahoituksessa.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Bangkokin kokous käynnistää ensimmäisen vuosittaisen toimintakauden

Kuten UN Trade and Development raportoi, ensimmäinen hallintoneuvoston kokous merkitsee Borrowers’ Platformin siirtymistä perustamisvaiheesta operatiiviseen työhön. Neuvosto kokoaa velallisvaltioiden virkamiehet antamaan poliittista suuntaa, tarkastelemaan institutionaalista kehystä ja muotoilemaan ohjelmaa, joka ohjaa aloitetta sen ensimmäisen vuosittaisen toimintakauden aikana.

Jäsenvaltioiden johtama foorumi on suunniteltu tilaksi, jossa kehitysmaat voivat jakaa tietoa, vertailla politiikkakokemuksia ja rakentaa yhteistä ääntä velkakysymyksissä. Sen tarkoituksena on täydentää nykyisiä kansainvälisiä velkamekanismeja, ei korvata niitä, eikä sitä ole rakennettu kollektiivisen velkajärjestelyn tai yhteisten neuvottelujen foorumiksi.

Foorumin huhtikuisen käynnistämisen jälkeen maat ovat työskennelleet väliaikaisessa prosessissa, jota Egypti on johtanut väliaikaisena puheenjohtajana ja jossa UNCTAD toimii sihteeristönä. Työ on keskittynyt hallinto- ja institutionaalisten perustojen rakentamiseen, teknisten painopisteiden määrittämiseen sekä alustavan toimintaohjelman valmisteluun.

Hallintoneuvosto on hyväksynyt tiedonannon, jossa esitetään yhteiset painopisteet tulevalle vuodelle. Ensimmäiseen vuosittaiseen toimintakauteen kuuluu myös foorumin uuden puheenjohtajan ja troikan vahvistaminen sekä toimintatapojen tarkastelu.

Velkapaineet lisäävät velallisvaltioiden koordinoinnin tarvetta

Kehitysmaiden lainanotto-olosuhteet ovat kiristyneet suuren osan viime vuosikymmenestä, mikä on kasvattanut velanhoitotaakkaa ja kaventanut finanssipoliittista liikkumavaraa koulujen, sairaaloiden, infrastruktuurin ja muiden julkisten investointien osalta. UNCTADin mukaan kehitysmaiden korkokulut ovat kasvaneet tuona aikana paljon nopeammin kuin valtion tulot, mikä on lisännyt julkiseen talouteen kohdistuvaa painetta.

Foorumi syntyy tilanteessa, jossa maat kohtaavat geopoliittisia jännitteitä, konflikteja sekä kauppaan ja ilmastoon liittyviä paineita ja samalla riittävän rahoituksen saatavuus on rajallista. Uusille jäsenvaltioille osoitetuissa kommenteissaan YK:n pääsihteeri António Guterres toteaa, että aloite tarjoaa velallisille keinon jakaa neuvoja, työkaluja ja toimintamalleja sekä vahvistaa niiden edunvalvontaa rahoitusehtoihin vaikuttavissa kansainvälisissä keskusteluissa.

UNCTAD katsoo, että nykyiset koordinointi- ja neuvottelumekanismit ovat pitkälti velkojavetoisia, eikä velallisten johtamaa pysyvää tilaa tiedonvaihdolle ja yhteiselle edustukselle ole ollut. Tässä tilanteessa uuden foorumin tavoitteena on parantaa datan ja teknisen avun saatavuutta, vahvistaa velanhallintavalmiuksia ja auttaa maita toimimaan yhä monimutkaisemmassa globaalissa rahoitusympäristössä.

Kasvavat valtionvelan rasitteet ja maailmanlaajuisten lainakustannusten voimakas nousu olivat keskeisessä osassa aiempaa uutisointiamme ennen Bangkokissa järjestettyjä IMF:n ja Maailmanpankin kokouksia. Huomautimme, että vaikka tekoälyyn liittyvät investoinnit tukivat merkittävien talouksien vakaata kasvua, sitkeä inflaatio ja joukkovelkakirjamarkkinoiden myyntiaalto kiristivät rahoitusolosuhteita ja lisäsivät huolta velkakestävyydestä – erityisesti haavoittuvammissa kehitysmaissa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.