Aasian kasvuedun kasvu syventää kehityskuilua kehittyvissä talouksissa

Aasian kasvuedun kasvu syventää kehityskuilua kehittyvissä talouksissa
Aasia kasvattaa kasvukuilua

Johtavien Aasian talouksien tulo- ja kasvuetu suhteessa muuhun kehitysmaailmaan kasvaa, kun maailmantalouden kasvu hidastuu vuonna 2026. Kuilu syvenee, kun teollistumista ja vientivetoista kasvua on vaikeampi jäljitellä strategisten toimialojen kasvavien esteiden vuoksi.

Kohokohdat

  • UNCTAD:n mukaan kahdeksan Aasian talouden keskimääräisen tuotannon henkeä kohden ennustetaan olevan vuoteen 2026 mennessä noin kaksinkertainen muihin kehittyviin talouksiin verrattuna.
  • Aasian odotetaan vastaavan 59 %:sta maailmanlaajuisesta kasvusta vuonna 2026, ja Intian, Indonesian ja Kiinan ennustetaan kasvavan vastaavasti 7,3 %, 5,2 % ja 4,5 %.
  • Aasia houkutteli strategisille sektoreille 561 miljardia dollaria greenfield-ulkomaaninvestointeja vuosina 2020–2025, eli noin kolme neljäsosaa kehittyvien talouksien investointivirroista, mikä ylitti selvästi Latinalaisen Amerikan ja Afrikan luvut.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

UNCTAD:n raportti korostaa eriytyviä kasvupolkuja

Kuten UNCTAD raportoi YK:n kauppa- ja kehitysjärjestöön viitaten, sen Trade and Development Report 2026 osoittaa, että kahdeksan Aasian talouden ryhmä on siirtynyt 1990-luvun alun tilanteesta, jossa niiden keskimääräinen tuotanto henkeä kohden oli muiden kehittyvien talouksien vastaavaa alhaisempi, tasolle, jonka ennustetaan olevan vuoteen 2026 mennessä noin kaksinkertainen.

Ryhmään kuuluvat Kiina, Intia, Indonesia, Malesia, Singapore, Viet Nam, Hongkongin erityishallintoalue (Kiina) ja Taiwanin maakunta (Kiina). Niiden keskimääräinen tuotanto henkeä kohden nousee noin 4 %:sta kehittyneiden talouksien keskiarvosta 1990-luvun alussa ennustettuun 18 %:iin vuonna 2026, kun taas muut kehittyvät taloudet lähtevät noin 10 %:sta ja laskevat hieman noin 9 %:iin.

Aasian odotetaan vastaavan 59 %:sta maailmanlaajuisesta kasvusta vuonna 2026. Intian talouden ennustetaan kasvavan 7,3 %, Indonesian 5,2 % ja Kiinan 4,5 %, kun taas maailmanlaajuisen kasvun ennustetaan hidastuvan 2,6 %:iin vuoden 2025 2,9 %:sta ja kehittyvien talouksien kasvun laskevan 4 %:iin 4,7 %:sta.

Strategisten sektoreiden esteet muokkaavat kehitysmallia

Raportin mukaan teollistuminen ja vienti ovat olleet keskeisiä Aasian kiinniottamisessa, mutta perinteinen valmistus esimerkiksi tekstiilien ja kulutustavaroiden aloilla ei enää tarjoa samoja kehitysmahdollisuuksia. Jo vuosina 2003–2013, jolloin sekä Aasian edelläkävijät että muut kehittyvät taloudet kuroivat umpeen kuilua kehittyneisiin markkinoihin nähden, Aasian ryhmä eteni lähes neljä kertaa nopeammin, ja niiden kehityspolut ovat eriytyneet edelleen 2010-luvun puolivälistä lähtien.

Investoinnit siirtyvät yhä enemmän sektoreille, jotka edellyttävät kehittynyttä teknologiaa, mittavaa rahoitusta ja erityisosaamista. Vuonna 2025 puolijohteiden, tekoälyinfrastruktuurin ja puhtaan energian teknologioiden osuus ilmoitettujen greenfield-ulkomaaninvestointien arvosta on 44 %, kun se vuonna 2020 oli 16 %.

UNCTAD:n mukaan vientivalvonnan, investointien seulonnan ja teknologiarajoitusten lisääntyvä käyttö vaikeuttaa myöhään mukaan tulevien talouksien pääsyä arvoketjuihin ja etenemistä niissä. Eurooppa ja Pohjois-Amerikka houkuttelevat yli puolet strategisten sektoreiden ilmoitetuista ulkomaisista investoinneista vuosina 2020–2025, kun taas kehittyvät taloudet saavat suuremman osuuden vain kriittisissä mineraaleissa ja strategisissa materiaaleissa.

Globaalissa etelässä Aasia saa suurimman osan strategisten sektoreiden greenfield-ulkomaaninvestoinneista: 561 miljardia dollaria vuosina 2020–2025, verrattuna Latinalaisen Amerikan 126 miljardiin dollariin ja Afrikan 71 miljardiin dollariin. Noin kolme neljäsosaa kehittyvien talouksien kokonaismäärästä suuntautuu Aasiaan, mikä korostaa pääoman ja teknologian saatavuuden keskittymistä yhä enemmän.

Aiemmassa katsauksessamme Kiinan kolmannen neljänneksen kasvunäkymiin tarkasteltiin odotuksia maltillisesta kiihtymisestä, jota tukevat uudet politiikkatoimet, kuten kohdennetut koronlaskut, asuntolainatukiaiset ja valtion lisävelkakiintiöiden käyttö. Siinä korostettiin myös, miten vahvempi vienti ja tehdastuotanto kompensoivat heikkoa kotimaista kysyntää ja kiinteistösektorin jatkuvia paineita pitäen kasvun Pekingin vuotuisen tavoitehaarukan alapäässä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.