OECD:n mukaan maataloustuki kasvaa, ja vääristävien toimien osuus pysyy suurena

Traders Union
Kaikki uutiset
Rahoituslaitokset
OECD:n maataloustuki kasvaa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Elena Nikulina

02.11.2026

OECD:n mukaan maataloustuki kasvaa, ja vääristävien toimien osuus pysyy suurena — OECD: maataloustuki vääristää markkinoita

Maatalouden tuki 56 maassa nousi ennätykselliselle tasolle vuosina 2023–2025, kun hallitukset vastasivat toistuviin kriiseihin lisäämällä lyhytaikaista tukea. OECD:n mukaan lähes puolet tuesta kanavoidaan edelleen toimilla, jotka vääristävät tuotantoa ja kauppaa, kun taas investoinnit pitkän aikavälin kriisinsietokykyyn jäävät alan tarpeista jälkeen.

Kohokohdat

OECD:n mukaan maatalouden kokonaistuki nousi ennätykselliseen 885 miljardiin USD:hen vuodessa vuosina 2023–2025 eli 121 miljardia USD edellisjaksoa suuremmaksi, mikä käänsi pitkän aikavälin laskusuunnan.
Vääristävät toimet muodostavat lähes puolet kaikesta tuesta. Kehittyvät taloudet suosivat hintatukia, kun taas OECD-maat painottavat suoria julkisia menoja, kuten hätäapua luonnonkatastrofien yhteydessä.
Korkeiden elintarvikehintojen vuoksi kuluttajille aiheutuu vuosittain 204 miljardin USD:n nettokustannukset. Maatalouden tuottavuuden kasvu hidastui 0,8 prosenttiin vuosina 2014–2023, ja julkiset investoinnit innovaatiojärjestelmiin laskivat 0,5 prosenttiin tuotannon arvosta.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Ennätyksellisen suuri tuki ja sen rakenne

Kuten OECD raportoi, sen vuoden 2026 maatalouspolitiikan seuranta- ja arviointiraportin mukaan alan kokonaistuki oli keskimäärin 885 miljardia USD vuodessa vuosina 2023–2025, mikä on 121 miljardia USD enemmän kuin edellisellä kaksivuotiskaudella. Kasvu käänsi vuosikymmeniä jatkuneen tuen laskun suhteessa tuotantoon: tuen osuus maataloustuotannon arvosta nousi 17,6 prosentista 19,1 prosenttiin raportin kattamissa 56 maassa.

Lähes puolet tuesta myönnetään edelleen muodoissa, jotka todennäköisimmin vääristävät tuotantoa ja kauppaa. Näihin kuuluvat markkinahintoihin vaikuttavat toimet, tuotantopanosten tukeminen ja tuotantomääriin sidotut maksut. OECD:n mukaan kehittyvät taloudet turvautuvat muita enemmän politiikkatoimiin, joilla kotimaiset maataloustuotteiden hinnat pidetään maailmanmarkkinahintoja korkeampina, kun taas OECD-maat tukeutuvat enemmän suoriin julkisiin menoihin, kuten hätäapuun luonnonkatastrofien yhteydessä.

OECD:n pääsihteeri Mathias Cormann toteaa, ettei suurempi tuki automaattisesti johda parempiin tuloksiin, ja varoittaa vääristävien toimien nostavan perheiden kustannuksia ja heikentävän tehokkuutta. Hän peräänkuuluttaa suurempia investointeja innovaatioihin ja infrastruktuuriin, jotta viljelijät voivat tuottaa enemmän vähemmillä resursseilla ja varautua paremmin tuleviin kriiseihin.

Kuluttajien kustannukset ja pitkän aikavälin kriisinsietokyvyn puute

Raportin mukaan kuluttajat kantavat huomattavan osan kustannuksista korkeampien elintarvikehintojen muodossa. Kotimaisten elintarvikkeiden hintojen pitäminen kansainvälisiä hintoja korkeampina aiheuttaa kuluttajille arviolta 204 miljardin USD:n vuotuiset nettokustannukset vuosina 2023–2025, sillä elintarvikkeisiin käytetyt lisämenot ylittävät kotitalouksille annettavan budjettituen.

OECD:n mukaan investoinnit tutkimukseen, innovaatioihin ja infrastruktuuriin eivät pysy alan tarpeiden tahdissa, kun maatalouden tuottavuuden kasvu hidastuu. Vuotuinen tuottavuuden kasvu laskee 1,8 prosentista vuosina 1991–2000 0,8 prosenttiin vuosina 2014–2023. Samaan aikaan julkiset investoinnit maatalouden tietoon ja innovaatiojärjestelmiin putoavat 0,5 prosenttiin tuotannon arvosta vuosina 2023–2025, kun osuus oli 0,9 prosenttia vuosina 2000–2002.

Raportissa esitetään yli 150 maakohtaista suositusta ja nostetaan esiin neljä uudistuksen painopistettä. Niitä ovat hintoja ja kauppaa vääristävään tukeen turvautumisen vähentäminen, systeemisen riskienhallinnan vahvistaminen, tutkimukseen ja muihin julkishyödykkeisiin tehtävien investointien lisääminen sekä maatalouspolitiikan kytkeminen tiiviimmin kestävyystavoitteisiin.

Aiemmassa Mario Draghin politiikkaa koskevassa artikkelissamme tarkastelimme varoitusta siitä, miten kireä rahapolitiikka ja julkisen talouden tiukka linja voivat lopulta heikentää pitkän aikavälin kasvun ja tarjontashokkeihin varautumisen edellyttämiä investointeja. Toimme esiin hänen näkemyksensä, jonka mukaan keskuspankkien tulisi pitää inflaatio kurissa välttäen samalla korkokehitystä, joka nostaa tarpeettomasti pääoman kustannuksia ja hidastaa innovaatioita sekä tuottavuuden kasvua.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?