EKP kuvaa vastaustaan AML-valvontaan Euroopan digitalisaatioon ja rajat ylittäviin riskeihin

Traders Union
Kaikki uutiset
Rahoituslaitokset
EKP:n vastaus rahanpesun torjunnan valvontaan

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Olga Shendetskaya

05.11.2026

EKP kuvaa vastaustaan AML-valvontaan Euroopan digitalisaatioon ja rajat ylittäviin riskeihin — EKP puuttuu rahanpesun torjunnan riskeihin

Eurooppalaiset pankkivalvojat tehostavat rahanpesuriskeihin liittyviä toimiaan, sillä digitalisaatio, rajat ylittävä rahoitus ja uudet teknologiat vaikeuttavat laittomien rahavirtojen havaitsemista ja torjumista. EKP:n mukaan nämä riskit kietoutuvat yhä useammin pankkien vakavaraisuuteen liittyviin kysymyksiin, kuten hallintoon, toiminnan häiriönsietokykyyn, likviditeettiin ja maineuhkiin.

Kohokohdat

AMLA aloittaa toimintansa heinäkuussa 2025 ja valvoo suoraan noin 40:tä suuren riskin yhteisöä tammikuusta 2028 alkaen EU:n keskitetyssä rahanpesun torjunnan järjestelmässä.
EKP ja AMLA allekirjoittavat vuoden 2025 puolivälissä yhteisymmärryspöytäkirjan, joka mahdollistaa tehostetun tietojenvaihdon ja tiiviimmän yhteistyön toisiinsa kytkeytyvien vakavaraisuus- ja rahanpesuriskien hallinnassa.
Tekoälyn, kryptovarojen ja reaaliaikaisten maksujen kaltaiset teknologiat lisäävät digitaaliseen rahoitusrikollisuuteen liittyviä riskejä ja tiukentavat eurooppalaisten pankkien toiminnan häiriönsietokykyä ja rahanpesun torjuntaa koskevia vaatimuksia.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

EU:n valvontakehys siirtyy keskitettyyn rahanpesun torjunnan valvontaan

Kuten EKP:n pankkivalvonta toteaa, EU uudistaa rahanpesun torjunnan järjestelmäänsä keskitetympään suuntaan sen jälkeen, kun useat näkyvät tapaukset toivat esiin kansallisen valvonnan ja rajat ylittävän yhteistyön puutteita. Puheessa todetaan, että muutos muistuttaa osittain aiempaa yhteisen valvontamekanismin perustamista sen jälkeen, kun euroalueen valtioiden velkakriisi ja pankkikriisi paljastivat hajanaisen kansallisen valvonnan rajat.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaviranomainen AMLA aloittaa toimintansa virallisesti heinäkuussa 2025, ja EU:n rahanpesun torjuntaa koskevasta asetuksesta tulee kokonaisuudessaan sitova heinäkuussa 2027. Uuden rakenteen mukaisesti AMLA:n on määrä valvoa suoraan noin 40:tä suuren riskin ryhmää tai yhteisöä tammikuusta 2028 alkaen. Lisäksi se koordinoi rahanpesun selvittelykeskusten toimintaa ja osallistuu yhteisen rahanpesun torjunnan sääntökirjan kehittämiseen.

EKP:n mukaan kansallisten säädösten kirjavasta täytäntöönpanosta siirtyminen suoraan sovellettaviin EU-sääntöihin on tarkoitettu parantamaan johdonmukaisuutta jäsenvaltioissa. EKP tuo myös esiin keskeisen institutionaalisen eron vakavaraisuusvalvontaan: AMLA yhdistää samaan kehykseen valvontatehtävät, rahanpesun selvittelykeskusten koordinoinnin ja sääntelystandardien määrittämisen.

Digitaaliset uhat syventävät rahanpesun torjunnan ja vakavaraisuusriskien yhteyttä

Nykyisessä EU:n valvontakehyksessä EKP ei valvo suoraan pankkien rahanpesun torjuntaa koskevien sääntöjen noudattamista, mutta se ottaa rahanpesuun liittyvät havainnot huomioon vakavaraisuutta koskevissa päätöksissään. Havainnot voivat vaikuttaa pankkitoimilupien arviointeihin, määräosuuksien hankintaa koskeviin arviointeihin, ylemmän johdon sopivuuden ja luotettavuuden arviointeihin, toimilupien peruuttamiseen sekä päivittäiseen valvontaan, johon kuuluu myös valvojan arviointi- ja tarkastusprosessi.

Puheessa todetaan, että rahanpesun torjunnan valvojien ja vakavaraisuusvalvojien tehokas yhteistyö on yhä tärkeämpää, kun molemmat osapuolet käsittelevät toisiinsa kytkeytyviä riskejä ja voivat käyttää samankaltaisia toimenpiteitä, kuten liiketoiminnan rajoituksia, hallintomuutoksia ja rahallisia seuraamuksia. Yhteistyön tukemiseksi EKP ja AMLA allekirjoittavat vuoden 2025 puolivälissä yhteisymmärryspöytäkirjan, joka kattaa tietojenvaihdon ja vastavuoroisen edustuksen.

EKP:n mukaan valvojien toimintaympäristö on muuttunut haastavammaksi, kun pankit laajentavat digitaalista asiakashankintaa, tukeutuvat entistä enemmän ulkopuolisiin palveluntarjoajiin ja kohtaavat kasvavia kyber- ja petosriskejä. Tekoälyn, synteettisten identiteettien, syväväärennösten, kryptovarojen, sähköisen rahan ja reaaliaikaisten maksujen kaltaiset välineet lisäävät rahoitusrikollisuuteen liittyvien riskien nopeutta, anonymiteettiä ja monimutkaisuutta. Tämä kytkee toiminnan häiriönsietokyvyn ja rahanpesun torjunnan valvontakeinot entistä tiiviimmin toisiinsa koko Euroopan pankkisektorilla.

Tekoälypohjaiset kyberuhat ja pankkien kyberhäiriöistä palautumisen suunnittelu olivat aiemman artikkelimme aiheena. Siinä tuotiin esiin valvojien huoli entistä vakavammista teknologiahäiriöistä. Kerroimme, kuinka valvojat kehottavat suuria pankkeja kehittämään ”bare metal” -palautumisratkaisuja, jotta kriittiset palvelut voivat jatkua, vaikka keskeiset järjestelmät vaarantuisivat. Tämä kuvastaa siirtymää pelkkään ennaltaehkäisyyn luottamisesta päästä päähän ulottuvan palautumisen asettamiseen etusijalle.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?