Finanssivalvonta arvioi kilpailukykyvaltuuden vaikutuksia pankkivalvontaan Euroopassa

Traders Union
Kaikki uutiset
Sääntelyuutiset
Kilpailukyky ja pankkivalvonta Euroopassa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Markkinakatsaus

Välittäjät

Sääntelyuutiset

Dan Blystone

11 tuntia sitten

Finanssivalvonta arvioi kilpailukykyvaltuuden vaikutuksia pankkivalvontaan Euroopassa — Kilpailukyky pankkivalvonnassa

Kilpailukyky on noussut nopeasti eurooppalaisen finanssipolitiikan ja valvontakeskustelun ytimeen, kun investointitarpeet, pääomamarkkinoiden syventäminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen korostuvat. Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa käsittelee puheessaan sitä, pitäisikö valvojien toimivaltaan lisätä erillinen kilpailukykyä koskeva tavoite ja mitä se käytännössä tarkoittaisi pankkisektorille.

Kohokohdat

Finanssivalvonta korostaa, että kilpailukyvyn lisäämiseksi ehdotetut toimet kuten yksinkertaisemmat pääomavaatimukset ja riskiperusteisempi valvonta eivät saa vaarantaa rahoitusvakautta Euroopassa.
Suomen pankkimarkkina on erittäin keskittynyt, ja Kurenmaan mukaan kansallisesti voi olla perusteltua lisätä kilpailua, mutta EU-tasolla painopiste on rajat ylittävien suurten toimijoiden vahvistamisessa U.S.:n kilpailijoihin verrattuna.
Kurenmaa painottaa, että vakaus, luottamus ja ennakoitava toimintaympäristö pysyvät kilpailukyvyn perustana, eikä kilpailukyky saa johtaa alempiin pääomavaatimuksiin pankkisektorilla.

Kilpailukykyvaltuuden sisältö ja valvonnan rajat

Finanssivalvonnan 28.5.2026 julkaisemassa puheessa Kurenmaa toteaa, että Mario Draghin raportti sekä Euroopan keskuspankin joulukuussa 2025 julkaistu yksinkertaistamistyöryhmän raportti ovat nostaneet kilpailukyvyn myös valvonnalliseen keskusteluun. Hänen mukaansa ehdotukset, kuten yksinkertaisemmat pääomavaatimukset, riskiperusteisempi valvonta ja raportointitaakan keventäminen, näkyvät jo viranomaisten työssä.

Kurenmaa vertaa keskustelua UK Prudential Regulation Authorityn malliin, jossa kilpailukyky ja kasvu ovat toissijaisia tavoitteita vakauden rinnalla. Hänen mukaansa eurooppalainen ajattelu ei poikkea tästä olennaisesti, koska rahoitusvakaus säilyy ensisijaisena eikä muita tavoitteita pidä edistää sen kustannuksella.

Puheessa korostetaan myös institutionaalista eroa EU:ssa, jossa valvojat eivät kirjoita ydinsääntelyä itse vaan toimeenpanevat eurooppalaisella tasolla hyväksyttyjä sääntöjä. Kurenmaan mukaan Suomen Finanssivalvonnan viimeaikainen työ, kuten sääntelyn yksinkertaistamisen tukeminen, riskiperusteinen valvonta ja sujuvampi vuorovaikutus valvottavien kanssa, vastaa jo pitkälti niitä käytännön toimia, joita UK:n mallissa liitetään kilpailukykyvaltuuteen.

Vaikutukset Suomen pankkimarkkinaan ja Euroopan rahoitussektoriin

Kurenmaa nostaa esiin kysymyksen siitä, kenen kilpailukyvystä oikeastaan puhutaan, pankkien, koko rahoitussektorin, pääomamarkkinoiden vai laajemman talouden. Savings and Investment Unionin näkökulmasta tarkastelun pitää hänen mukaansa ulottua pankkeja laajemmalle myös pääomamarkkinoihin, sijoitustuotteisiin, markkinainfrastruktuuriin, vakuuttajiin, rahastoihin ja koko rahoituksen ekosysteemiin.

Kansallisella tasolla suurempi kilpailu voi hänen mukaansa olla perusteltua, ja Suomessa pankkimarkkina on puheenvuoron mukaan hyvin keskittynyt. Euroopan tasolla painopiste voi kuitenkin olla suuremmissa ja vahvemmissa rajat ylittävissä toimijoissa, jotta alue pystyy kilpailemaan tehokkaammin erityisesti U.S.:n suurimpien toimijoiden kanssa.

Kurenmaa suhtautuu varovaisesti ajatukseen, että kilpailukyky merkitsisi käytännössä alempia pääomavaatimuksia. Hänen mukaansa pääoma on keskeinen tappioiden vaimentaja, tukee kestävyyttä ja mahdollistaa hallitun riskinoton, joten vakaus, luottamus ja ennakoitava toimintaympäristö pysyvät kilpailukyvyn perustana.

Käsittelimme aiemmin hyvinvointialueiden talousohjauksen kiristymistä, kun valtio valmistelee uusia arviointimenettelyjä ja alijäämäiset alueet voivat joutua tiukempaan seurantaan. Artikkelissa korostuivat erityisesti Etelä-Pohjanmaan 121 miljoonan euron kumulatiiviset alijäämät sekä se, että velkajarru ja menokuri jatkuvat ilman odotuksia lisärahoituksesta. Tämä tausta auttaa ymmärtämään, miten ohjauksen ja sääntöjen tiukentuminen voi rajata toimijoiden liikkumatilaa myös rahoitussektorin kilpailukykyä koskevassa keskustelussa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?