Virolahden Zsar hakee uutta käyttöä itärajan hiljennyttyä

Virolahden Zsar hakee uutta käyttöä itärajan hiljennyttyä
Zsar etsii uutta käyttöä

Vaalimaan suljetun rajanylityspaikan kupeessa sijaitseva Zsar-ostoskylä kuvastaa, miten venäläisen ostosmatkailun romahdus on muuttanut Kaakkois-Suomen rajataloutta. Vuonna 2022 konkurssiin ajautuneelle kiinteistölle ei ole vielä löytynyt uutta omistajaa, mutta alueella pohditaan jo vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia, kuten teollisuutta tai datakeskustoimintaa.

Kohokohdat

  • Zsar luksusostoskylä meni konkurssiin vuonna 2022 venäläismatkailun romahdettua ja kiinteistöjen myynti on viivästynyt vuosia, mutta verotukselliset esteet on nyt osin ratkaistu.
  • Uusin ostajaehdokas on saksalais-venäläisen ruplamiljardöörin yhtiö Datatriumnord oy, ja alueelle on kaavailtu muun muassa datakeskuksia sekä teollista käyttöä.
  • Venäläisten ostosmatkailijoiden puute on vaikuttanut voimakkaasti itäisen Suomen paikallistalouteen, ja Kaakkois-Suomi etsii uusia kasvualoja Zsarin kaltaisille suurille kiinteistöille.

Zsarin myynti on viivästynyt vuosia

Ylen mukaan venäläisten ostosmatkailijoiden varaan rakennettu Zsar meni konkurssiin vuonna 2022, kun koronapandemia ja Ukrainan sota murensivat sen liiketoimintamallin. Kymmenet kansainväliset luksusmuotiliikkeet poistuivat alueelta, eikä konkurssipesä ole toistaiseksi onnistunut myymään kiinteistöjä useista yrityksistä huolimatta.

Vaalimaan ympäristö näyttää heinäkuussa 2026 hiljaiselta, vaikka infrastruktuuri viittaa yhä aikaan, jolloin alue oli tarkoitettu vilkkaaksi liikenteen solmukohdaksi. E18-moottoritien suuret liikennejärjestelyt ja tyhjillään olevat liiketilat korostavat muutosta, jota itärajan sulkeutuminen on tuonut mukanaan.

Zsarin myyntiprosessissa on nähty verkkohuutokauppoja, rauenneita kauppoja ja ostajia, jotka eivät ole vieneet järjestelyjä päätökseen. Konkurssipesän hoitaja, asianajaja Matti Manner, arvioi nyt, että verotukseen liittyviä esteitä on saatu ratkaistua ja kaupat voisivat toteutua alkusyksystä.

Kaakkois-Suomi etsii uutta kasvusuuntaa

Zsar on yksi näkyvimmistä esimerkeistä siitä, miten rajaliikenteen hiipuminen on iskenyt itäisen Suomen paikallistalouteen. Uudenlainen rajaturismi tuo alueelle jonkin verran uteliaita kävijöitä, mutta se ei korvaa venäläisten ostosmatkailijoiden aiempaa taloudellista merkitystä Virolahdelle ja muille rajakunnille.

Kiinteistön tuleva käyttötarkoitus on yhä avoin, mutta keskustelu on kääntynyt yhä enemmän uusiin elinkeinoihin. Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin, että uusin ostajaehdokas on saksalais-venäläisen ruplamiljardöörin yhtiö Datatriumnord oy, ja samalla Kaakkois-Suomessa on nähty useita datakeskuksiin liittyviä investointisuunnitelmia.

Myös Virolahden kunta on aiemmin väläyttänyt alueelle teollista käyttöä. Kun luksusostoskylän alkuperäinen konsepti ei enää toimi suljetun itärajan oloissa, Zsarin kaltaiselle suurelle kiinteistölle haetaan ratkaisua, joka voisi tukea alueen taloudellista uudistumista.

Aiemmassa artikkelissamme käsittelimme Kouvolan Myllykoskelle käynnistyvää noin 300 miljoonan euron datakeskushanketta, jonka YIT toteuttaa atNorthille osana FIN04-kampusta. Kerroimme myös, että atNorth hakee alueelle lupia useille uusille datakeskusrakennuksille, mikä vahvistaa Kouvolan asemaa yhtenä Suomen suurimmista datakeskuskeskittymistä. Tausta auttaa hahmottamaan, miksi datakeskusinvestoinnit nousevat nyt esiin myös Kaakkois-Suomen uusina kasvusuuntina.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.