Vantaan Arena 3.3 hakee rahoituslinjaa Gardenin mallin jälkeen

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Dan Blystone

23.07.2026

Vantaan Arena 3.3 hakee rahoituslinjaa Gardenin mallin jälkeen — Areenahankkeiden tasapuolisuus puntarissa

Pääkaupunkiseudun suurten areenahankkeiden tasapuolinen kohtelu nousee uudelleen esiin, kun Vantaan Kivistöön suunnitellun Arena 3.3:n taustatoimijat selvittävät ministeriöltä rahoitusmahdollisuuksia kesä- ja heinäkuussa. Kysymys liittyy samalla siihen, miten kilpailevia hankkeita kuvataan EU:lle toimitetussa aineistossa ja millä perusteilla valtion tuki voi jakautua.

Kohokohdat

Vantaan Arena 3.3:n edustajat hakevat opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituslinjausta Garden Helsinki -hankkeen esimerkkiin vedoten, korostaen yhdenvertaista kohtelua.
Garden Helsinki sai keväällä 2023 35 miljoonan euron ehdollisen valtiontuen, jonka Orpon hallitus perui myöhemmin ja aloitti uuden valtakunnallisen areenaselvityksen.
Valtioneuvoston käynnistämä selvitys arvioi kansallisen areenatarpeen valmistuen 2027, ja Vantaan Arena 3.3 pyrkii varmistamaan tukikelpoisuutensa sekä kotimaassa että EU-raportoinnissa.

Rahoituskysymykset ja EU-ilmoituksen tiedot

According to Yle, Ylen tietopyynnöllä saamien sähköpostien mukaan Vantaan areenahankkeen edustajat kysyvät opetus- ja kulttuuriministeriöltä, miten Arena 3.3 voisi saada rahoitusta Garden Helsinki -hankkeen tapaan. Viestinvaihdossa korostuu erityisesti hankkeiden yhdenvertainen kohtelu sekä se, miten ministeriö arvioi suurten areenahankkeiden tukimahdollisuuksia.

Hankejohtaja Pepe Perkiö kirjoittaa ministeriölle, että hankkeesta on oltu vuosien aikana useasti yhteydessä virkamiehiin, mutta vastauksena on hänen mukaansa kerrottu, ettei vastaavanlaista avustusta ole saatavilla. Ministeriön vastauksen mukaan liikuntapaikkarakentamisen budjetissa ei ole ollut Gardenin kokoluokan rahoja, vaan keskustelu on koskenut korkeintaan 600 000 euron avustuksia. Ministeriö sanoo myös, että Gardenin nousu julkisen talouden suunnitelmaan vuonna 2025 tuli sille yllätyksenä.

Vantaan hankkeen suunnalta kritiikki kohdistuu lisäksi Gardenista EU:lle toimitettuun esinotifiointihakemukseen. Perkiön mukaan hakemus sisältää virheellistä tai puutteellista tietoa Arena 3.3:n etenemisestä, vaikka hanke toimii samoilla lähimarkkinoilla ja kilpailee kaupallisesti Gardenin kanssa. Ministeriö vastaa 10. heinäkuuta, ettei Arena 3.3:n tilanne ollut hakemuksen jättämishetkellä nykyisen kaltainen, mutta lupaa ottaa päivitetyt tiedot huomioon, kun komissiolle toimitetaan täydennyksiä.

Hallituksen linja ja vaikutukset areenamarkkinaan

Garden Helsinki sai viime vuoden keväällä 35 miljoonan euron ehdollisen valtiontuen, mutta Orpon hallitus on sittemmin vetänyt tukensa pois. Samalla hallitus käynnistää uuden selvityksen siitä, millaiselle areenalle Suomessa on tarvetta ja millä periaatteilla suuria hallihankkeita voidaan jatkossa tukea.

Valtioneuvoston mukaan selvityksen on määrä valmistua 2027, ja sen taustalla on arvio, että Suomi tarvitsee noin 20 000 katsojan areenan kansainvälisiä urheilu- ja kulttuuritapahtumia varten. Hallituksen eduskunnalle 21. heinäkuuta antaman tiedonannon mukaan Kivistön hanke oli keväällä 2025 eri vaiheessa kuin Garden Helsinki, eikä hallituksella ollut siitä silloin vastaavia yksityiskohtaisia tietoja käytössään.

Ministeriöltä saatujen sähköpostien perusteella Vantaan hankkeen taustahenkilöt eivät ole olleet yhteydessä ministeriöön ennen kevään 2025 kehysriihtä. Tämä tukee hallituksen näkemystä siitä, että hankkeiden tietopohja oli päätöksenteon hetkellä erilainen, mutta viestinvaihto osoittaa samalla, että Vantaan hanke pyrkii nyt varmistamaan asemansa sekä valtion mahdollisessa tukikehikossa että EU:lle toimitettavissa kilpailutiedoissa.

Käsittelimme aiemmin Garden Helsinki -hallihankkeen 35 miljoonan euron ehdolliseen valtiontukeen liittynyttä kiistaa, joka kärjistyi eduskunnan pitkässä täysistuntokeskustelussa. Artikkelissa nousivat esiin tukipäätöksen perustelut ja valmistelun avoimuus sekä se, miksi poliittinen johto eteni kielteisestä virkamiesarviosta huolimatta. Lisäksi ennakoimme, että asia palaa vielä arvioitavaksi oikeuskanslerin selvityksen valmistuessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?