Fed nostaa korkoja ja viestii rahapolitiikan lisäkiristyksestä

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Hanna Syniavska

17.09.2026

Fed nostaa korkoja ja viestii rahapolitiikan lisäkiristyksestä — Fed nostaa korkoja ja viestii toisesta vuoden 2026 koronnostosta

Federal Reserve nosti korkoja ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen, mikä merkitsee ratkaisevaa käännettä kohti tiukempaa rahapolitiikkaa inflaation pysyessä selvästi tavoitetasonsa yläpuolella. Päättäjät viestivät myös, että uusi koronnosto voi toteutua ennen vuoden loppua, mikä viittaa siihen, että keskiviikon päätös saattaa olla laajemman kiristämissyklin alku.

Kohokohdat

Fed nosti korkoja 25 korkopisteellä 3,75–4 prosenttiin.
Päätös oli yksimielinen.
Viranomaiset viestivät uuden koronnoston voivan toteutua vuonna 2026.
PCE-inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna 3,7 %.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Federal Open Market Committee päätti yksimielisesti nostaa liittovaltion rahastokoron tavoitehaarukkaa 25 korkopisteellä 3,75–4 prosenttiin, Bloomberg kertoi. Koronnosto oli ensimmäinen sitten heinäkuun 2023 ja ensimmäinen Fedin puheenjohtajan Kevin Warshin aikana tämän astuttua virkaan toukokuussa.

Inflaatio ohjaa Fedin jälleen kiristämään rahapolitiikkaa

Sitkeät hintapaineet johtivat päätökseen. Pohjainflaatio kiihtyi elokuussa odotettua enemmän, ja energian hinnan nousu, tullit sekä sitkeä kotimainen kysyntä ovat lisänneet huolta siitä, että inflaatio leviää tilapäisiä tarjontahäiriöitä laajemmalle.

Fed ennustaa PCE-inflaation olevan 3,7 % vuonna 2026, kun kesäkuun ennuste oli 3,6 %. Viranomaiset siirsivät myös odotustaan paluusta 2 prosentin inflaatiotavoitteeseen vuoteen 2029, eli vuotta aiempaa myöhemmäksi.

Samalla päättäjät näkevät vain vähän näyttöä siitä, että nykyiset rahoitusolot rajoittaisivat taloutta merkittävästi. BKT:n mediaaniennuste vuodelle 2026 nousi 2,3 prosenttiin aiemmasta 2,2 prosentista, kun taas työttömyysennuste laski 4,1 prosenttiin aiemmasta 4,3 prosentista.

Warsh korosti inflaatioriskejä ja viittasi samalla sitkeään kulutusmenoon, vahvaan tuottavuuteen ja vankkoihin pääomainvestointeihin osoituksena siitä, että talous kestää korkeammat lainakustannukset.

Fed-ennusteet viittaavat uuteen koronnostoon

Uudet ennusteet osoittavat päättäjien näkemyksissä merkittävän muutoksen. Liittovaltion rahastokoron mediaaniarvio vuoden 2026 lopussa nousi kesäkuun 3,8 prosentista 4,1 prosenttiin.

Kuusitoista viranomaista ennusti vähintään yhtä uutta koronnostoa tänä vuonna. Korkofutuurit hinnoittelevat myös noin 90 prosentin todennäköisyyden uudelle 25 korkopisteen nostolle vuoden loppuun mennessä.

Markkinat reagoivat välittömästi tiukentuneisiin näkymiin. Rahapolitiikalle herkkä Yhdysvaltain 2-vuotisen valtionlainan korko nousi noin 4,73 prosenttiin, yli 12 korkopistettä ilmoitusta edeltäneen tason yläpuolelle, kun taas 10-vuotisen valtionlainan korko nousi yli 5 prosentin Warshin lehdistötilaisuuden aikana. Myös dollari vahvistui.

Päätös on vastoin presidentti Donald Trumpin toivetta huomattavasti matalammista lainakustannuksista. Ilmoituksen jälkeen Trump toisti vaatimuksensa Yhdysvaltain korkojen laskemisesta 1 prosenttiin tai sen alle, mutta sanoi myöhemmin luottavansa edelleen Warshiin.

Korkeammat korot muokkaavat markkinanäkymiä

Keskiviikon päätös siirtää keskustelun siitä, aloittaako Fed jälleen kiristämisen, siihen, kuinka korkealle korot voivat nousta. Kun inflaation ennustetaan olevan 3,7 %, talouskasvun 2,3 % ja työttömyyden 4,1 %, päättäjät viestivät hintavakauden olevan tällä hetkellä etusijalla jo valmiiksi korkeista lainakustannuksista huolimatta.

Uusi koronnosto nostaisi tavoitehaarukan 4–4,25 prosenttiin. Näkymä on merkityksellinen rahoitusmarkkinoiden ulkopuolellakin: valtionlainojen korot vaikuttavat asuntolainoihin, yritysrahoitukseen ja muihin luottomuotoihin, ja 30 vuoden asuntolainan keskikorko lähestyy jo 7 prosenttia.

Fed joutuu nyt hillitsemään inflaatiota heikentämättä tarpeettomasti taloutta, jota viranomaiset kuvailevat edelleen sitkeäksi.

Olemme aiemmin tuoneet esiin, että suurten talouksien valtionlainojen korot nousivat tasoille, joita ei ole nähty sitten maailmanlaajuisen finanssikriisin, mikä lisää rahoituspaineita hallituksille ja yrityksille, joilla on jo ennestään suuri velkataakka.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?