EKP varoittaa energiakriisin olevan yhä suurin uhka euroalueen taloudelle

EKP varoittaa energiakriisin olevan yhä suurin uhka euroalueen taloudelle
EKP varoittaa energiariskeistä

Euroalueen kohdatessa jälleen kasvavia geopoliittisia jännitteitä Euroopan keskuspankki toteaa, että energiamarkkinat ovat jälleen inflaatio- ja kasvuriskien keskiössä. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarden mukaan Lähi-idän konflikti on välittömin uhka Euroopan taloudelle, kun taas energian, kaupan ja turvallisuuden laajemmat muutokset muokkaavat alueen talousmallia.

Kohokohdat

  • EKP:n pääjohtaja Lagarde nimeää Lähi-idän konfliktiin liittyvän energiakriisin välittömimmäksi uhaksi euroalueen taloudelle, sillä se vaikuttaa hintoihin ja kasvuun.
  • Euroalueen BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,9 % vuonna 2024, kun Ranskan kasvuksi arvioidaan 0,5 %. Noin 120 %:iin BKT:stä yltävää velkaa pidetään vakavana huolenaiheena tekoälyn aiheuttaman rahoituskilpailun keskellä.
  • EKP:n kesä- ja syyskuun koronnostojen tavoitteena on hillitä energiasokkien aiheuttamaa inflaatiota, samalla kun päättäjät seuraavat tarkasti vaikutuksia rahoitusoloihin ja taloudelliseen toimintaan.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Lagarde nostaa esiin energiasokin ja politiikkariskit

Kuten EKP raportoi, Lagarden mukaan hintavakaus on edelleen keskuspankin ensisijainen tavoite, ja hän nimeää Lähi-idän konfliktiin liittyvän energiakriisin välittömimmäksi uhaksi Euroopan taloudelle. Sokki painaa hänen mukaansa paitsi hintoja myös kasvua, sillä korkeammat raaka-ainekustannukset välittyvät taloudelliseen toimintaan.

Lagarden mukaan Euroopan talousmalli on järkkynyt, koska kolme pitkäaikaista tukipilaria ovat paineessa: halpa venäläinen energia, vahva vientikysyntä Kiinasta ja Yhdysvaltojen turvallisuustakuu. Venäjän toimitukset on hänen mukaansa katkaistu, Kiina on nyt kilpailija kehittyneillä aloilla ja luottamus Yhdysvaltojen turvallisuustukeen on heikentynyt.

Rahapolitiikasta hän toteaa, että EKP:tä ohjaavat edelleen tosiasiat eikä usein haukoiksi tai kyyhkysiksi kuvattu rahapoliittinen leirijako. Hän lisää, että kesä- ja syyskuun koronnostot heijastavat tarvetta estää energian tarjontasokkia muuttumasta pysyväksi inflaatio-ongelmaksi, vaikka päättäjät seuraavat tarkasti vaikutuksia rahoitusoloihin ja kasvuun.

Lagarden mukaan EKP ei myöskään täysin ennakoinut vuonna 2021, kuinka kytkeytyneiksi kriisit muodostuisivat. Päättäjät aliarvioivat hänen mukaansa pandemian jälkeisen kysynnän voimakkuuden ja pienentyneiden kaasuvarantojen vaikutuksen, mikä myötävaikutti odotettua voimakkaampaan inflaatiopiikkiin.

Ranska, Eurooppa ja laajempi politiikkaohjelma

Lagarde kieltäytyy kommentoimasta suoraan mitään yksittäistä euroalueen jäsenmaata, mutta toteaa poliittisen epävarmuuden ja budjettialijäämien rasittavan investointeja ja taloudellista toimintaa. EKP ennustaa hänen mukaansa euroalueen kasvavan tänä vuonna 0,9 %, kun Ranskan kasvu jää 0,5 %:iin, ja hän varoittaa, että noin 120 %:n tasolla oleva velka suhteessa BKT:hen ilman uskottavaa laskupolkua on vakava ongelma, erityisesti kun hallitukset kilpailevat yksityisen sektorin kanssa tekoälyyn liittyvistä rahoitustarpeista.

Hän torjuu vaatimukset osan Ranskan velasta mitätöimiseksi ja sanoo, että tällainen toimi olisi teknisesti epävarma, taloudellisesti vaarallinen ja Euroopan perussopimusten vastainen. Lagarden mukaan maat tarvitsevat uskottavan julkisen talouden suunnan, hallinnon ja sääntelyn yksinkertaistamiseen tähtääviä uudistuksia, jatkuvia työmarkkinamuutoksia ja toimia eläkkeiden osalta väestön ikääntyessä.

Hän katsoo myös, että Euroopan on syvennettävä pääomamarkkinaunioniaan, jotta säästöt voivat paremmin rahoittaa investointeja, ja toteaa, että yksittäiset EU-maat ovat liian pieniä saadakseen yksin maailmanlaajuista painoarvoa Yhdysvaltoihin, Kiinaan tai Intiaan nähden. Hänen näkemyksensä mukaan Eurooppa on vahvimmillaan toimiessaan yhdessä nationalististen ja populististen paineiden kasvusta huolimatta.

Rahapolitiikan lisäksi Lagarde puolustaa EKP:n ilmastotyötä todeten, että ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan taloudelliseen tuotantoon, inflaatioennusteisiin ja rahoitusriskeihin. Keskuspankki ei hänen mukaansa määritä ilmastopolitiikkaa, mutta sen on sisällytettävä nämä riskit analyyseihinsä ja varmistettava, että myös sen valvomat pankit tekevät samoin.

Aiemmassa artikkelissamme Ranskan valtionlainamarkkinoiden jännitteistä tarkastelimme, miksi Ranskan OAT-lainat alisuoriutuivat suhteessa Saksan Bund-lainoihin sijoittajien hinnoitellessa kasvavia alijäämiä ja lisääntyvää poliittista epävarmuutta. Selitimme myös, kuinka korkeammat tuotot ja leveämmät korkoerot voivat kiristää rahoitusoloja ja voimistaa euroalueen laajempaa haavoittuvuutta, vaikka alkuperäinen sokki koskisi vain yhtä maata.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.