Etelä-Karjala vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä vastavirtaan Suomessa

Etelä-Karjala vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä vastavirtaan Suomessa
Etelä-Karjala kääntää suunnan

Pitkäaikaistyöttömyys laskee Etelä-Karjalassa samaan aikaan, kun kehitys heikkenee muualla Suomessa. Maakunnassa kuntien, oppilaitosten ja työllisyyspalvelujen yhteistyö tukee työhön pääsyä tilanteessa, jossa vuoden 2025 uudistus on karsinut palvelujen käyttöä monilla alueilla.

Kohokohdat

  • Etelä-Karjalassa pitkäaikaistyöttömyys väheni syyskuussa 6 prosenttia, kun koko Suomessa kasvu oli 9 prosenttia samana ajanjaksona.
  • Lappeenrannan mallissa kaupunki, LAB-ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattiopisto yhdistävät työn, koulutuksen ja käytännön tuen pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.
  • KEHAn mukaan työllisyyspalveluihin osallistuneiden osuus laski uudistuksen jälkeen 30 prosentista 17 prosenttiin, rahoitusmallin vähentäessä kuntien kannusteita.

Työllisyyspalvelujen malli tukee työhön paluuta

Ylen mukaan Etelä-Karjalassa pitkäaikaistyöttömyys väheni syyskuussa 6 prosenttia, kun koko Suomessa vastaava määrä kasvoi 9 prosenttia. Lappeenrannassa kehitystä tukee malli, jossa kaupunki, LAB-ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattiopisto tarjoavat pitkäaikaistyöttömille työn ohella koulutuksia ja tapaamisia, joiden tarkoitus on vahvistaa työllistymistä.

Lappeenrantalainen Maarit Samateh työskentelee nyt koulunkäyntiavustajana ja iltapäiväkerho-ohjaajana. Hän kertoo löytäneensä takaisin ammatillisen itsevarmuutensa noin vuoden työttömyysjakson jälkeen ja arvioi nykyisten palvelujen vastaavan paremmin työnhakijoiden käytännön tarpeisiin kuin aiemmin.

Samateh on käyttänyt kaupungin työllisyyspalveluja jo aiemmin, mutta hänen mukaansa lähestymistapa on muuttunut aiempaa käytännöllisemmäksi. Koulutuksissa hän on myös oppinut tunnistamaan, miten omaishoitajuudessa karttuneet taidot voidaan esittää työnantajille työelämässä hyödynnettävinä valmiuksina.

Rahoitusmalli ohjaa kuntien päätöksiä

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus KEHAn yksikön johtaja Santtu Sundvallin mukaan nykyinen työttömyysetuuksien rahoitusmalli ei kannusta kaupunkeja tarjoamaan työllisyyspalveluja laajasti. Hänen mukaansa erityisesti kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn käyttö on vähentynyt sen jälkeen, kun palvelut siirtyivät valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa.

Työllisyyspalveluihin osallistuneiden työttömien osuus on uudistuksen jälkeen laskenut 30 prosentista 17 prosenttiin. Sundvall arvioi, että lainsäädäntömuutokset ja rahoitusmalli vaikuttavat tilanteeseen niin, että joissain tapauksissa kunnalle voi olla taloudellisesti edullisempaa olla tarjoamatta palveluja, jos työllistymistuloksista ei ole varmuutta.

Etelä-Karjalan työllisyysalueen palvelualuepäällikkö Tiia Piikin mukaan maakunnassa ei ole yhtä yksittäistä syytä pitkäaikaistyöttömyyden laskulle, mutta sen vähentäminen on ollut alueen tämän vuoden tavoitteita. Hänen mukaansa kunnat ovat aktivoituneet palvelujen järjestämisessä uudistuksen jälkeen, ja alueella keskeinen kysymys on nyt enemmän sopivien työpaikkojen löytyminen kuin palvelujen puute.

Aiemmassa jutussamme käsiteltiin KEHA-keskuksen käynnistämiä uusia yhteistoimintaneuvotteluja, joiden taustalla on hallituksen lakiesitys työllisyyspalveluihin ja kansainväliseen rekrytointiin liittyvien tehtävien muuttamisesta. Neuvottelut voivat johtaa jopa 26 henkilötyövuoden vähennyksiin, ja ne seuraavat jo kesäkuussa toteutettuja irtisanomisia. Henkilöstöpaineet valaisevat sitä hallinnollista murrosta, jonka keskellä työllisyyspalvelujen käytännön toteutus ja resurssit nyt muotoutuvat myös kunnissa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.