Suomen ilmastopaneeli nostaa esiin käyttämättömiä maankäytön ilmastokeinoja ja menetettyjä valtion tuloja

Suomen ilmastopaneeli nostaa esiin käyttämättömiä maankäytön ilmastokeinoja ja menetettyjä valtion tuloja
Hyödytön ilmastopotentiaali esiin

Suomessa jää etenemättä useita maankäytön ja maatalouden päästöjä pienentäviä toimia, vaikka niiden kustannustehokkuus on ilmastopolitiikassa poikkeuksellisen hyvä. Ilmastopaneelin tuore arvio korostaa, että erityisesti metsien raivaukseen kohdistuva maksu ja turvepeltojen vettäminen voisivat sekä leikata päästöjä että vahvistaa julkista taloutta.

Kohokohdat

  • Ilmastopaneeli ehdottaa maankäytön muutosmaksua, jolla valtio voisi kerätä yli 40 miljoonaa euroa vuodessa metsien raivaamisesta.
  • Edellisen hallituksen esittämä 5 000 euron hehtaarimaksu olisi tuonut vuosittain noin 30 miljoonan euron tulot ja vähentänyt metsän muuttamista pelloksi.
  • Raportti korostaa turvepeltojen vettämistä kustannustehokkaana keinona vähentää päästöjä, sillä nämä pellot vastaavat valtaosasta peltojen päästöistä.

Raportti nostaa esiin maksun ja vettämisen

Ylen mukaan Suomen ilmastopaneelin tiistaina julkaisema raportti kokoaa keinot, joilla maa- ja metsätalouden sekä maankäytön päästöjä voidaan vähentää mahdollisimman pienin kustannuksin. Paneeli nostaa kärkeen maankäytön muutosmaksun, joka kohdistuisi tilanteisiin, joissa metsää raivataan esimerkiksi rakentamisen, pellon tai teollisuushankkeen tieltä.

Paneelin mukaan noin viisi prosenttia Suomen päästöistä aiheutuu metsän raivaamisesta muuhun käyttöön. Jos metsän hävittämiselle asetettaisiin hinta, vaihtoehdon houkuttelevuus vähenisi, ja samalla valtiolle voisi kertyä yli 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Edellisen hallituksen aikana maa- ja metsätalousministeriön työryhmä ehdotti 5 000 euron hehtaarikohtaista maksua, jota ei olisi peritty alle puolen hehtaarin alueilta. Arvion mukaan tällä mallilla valtiolle syntyisi noin 30 miljoonan euron vuositulot, ja erityisesti metsän raivaaminen pelloksi muuttuisi nykyistä vähemmän kannattavaksi.

Suuria rakennus- tai teollisuushankkeita maksu ei välttämättä pysäyttäisi, mutta se siirtäisi osan ympäristöhaittojen kustannuksista hankkeiden toteuttajille. Esimerkiksi Googlen datakeskuksiin liittyvät laajat metsäalueiden muutokset Kajaanissa ja Muhoksella havainnollistavat, että vastaavista hankkeista voisi syntyä valtiolle miljoonaluokan tuloja.

Raportti painottaa myös turvepeltojen vettämistä maatalouden kustannustehokkaana päästövähennyskeinona. Vaikka turvepeltoja on vain hieman yli kymmenes koko peltoalasta, valtaosa peltojen päästöistä tulee niiltä, ja päästöjä voidaan vähentää joko ennallistamalla alueita kosteikoiksi tai nostamalla pohjaveden pintaa viljelyn jatkuessa esimerkiksi säädettävillä salaojilla.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.