Suomessa metsätilakaupat kallistuivat ja vilkastuivat, pellon mediaanihinta laski

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Metsätilakaupat ja peltohinnat 2025

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

03.03.2026

Suomessa metsätilakaupat kallistuivat ja vilkastuivat, pellon mediaanihinta laski — Metsätilojen hinnat nousussa

According to Taloustaito, Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaan metsämaan hinnat nousivat ja metsätilojen kauppa vilkastui vuonna 2025, vaikka kantohinnoissa nähtiin kesän huipun jälkeen lievää laskua. Samalla peltokauppoja tehtiin enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta koko maan mediaanihinta kääntyi laskuun. Tilastot kuvaavat ei-sukulaisten välisiä, yli kahden hehtaarin kauppoja ja hinnat ovat nimellishintoja.

Kohokohdat

Metsätilakauppojen määrä nousi vuonna 2025 kolme prosenttia ja mediaanihinta saavutti uuden ennätyksen, nousten lähes 10 prosenttia 4 400 euroon hehtaarilta.
Uudellamaalla metsämaan mediaanihinta kohosi korkeimmaksi, 6 660 euroon hehtaarilta, ja Kainuussa nähtiin suurin prosentuaalinen nousu, 21 prosenttia.
Peltokauppoja tehtiin 807 kappaletta eli kuusi prosenttia enemmän kuin 2024, mutta pellon mediaanihinta laski viisi prosenttia 8 600 euroon hehtaarilta.

Metsämaan hinnat ennätystasolla 2025

Metsätilakauppojen määrä kasvoi vuonna 2025 kolme prosenttia edellisvuodesta. Koko maassa tehtiin noin 4 380 yli kahden hehtaarin suuruista, pelkästään metsää sisältävää kauppaa ei-sukulaisten välillä. Metsämaan mediaanihinta nousi lähes 10 prosenttia ja oli noin 4 400 euroa hehtaarilta. Johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta toteaa tiedotteessa, että nimellinen metsän mediaanihinta ei ole ollut näin korkealla 2000-luvulla.

Hintoja ovat tukeneet puutavaralajien korkeat kantohinnat. Ärölän mukaan viime vuoden kesäkuussa nähtiin kantohintojen huippu, minkä jälkeen hinnat kääntyivät lievään laskuun. Tällä ei toistaiseksi ole kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta metsätilojen hintoihin. Tilastossa korostuu siten metsämaan kysynnän vahvuus suhteessa lyhyen aikavälin hintaliikkeisiin puumarkkinassa.

Alue-erot korostuvat metsätilakaupoissa

Kalleinta metsä oli Uudellamaalla, jossa mediaanihinta nousi noin 6 660 euroon hehtaarilta. Yli 6 000 euron hehtaarihintoihin yllettiin myös Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Edullisinta metsämaa oli Lapissa, noin 1 500 euroa hehtaarilta. Erot kertovat siitä, että metsämaan hinnoittelu vaihtelee voimakkaasti maakunnittain.

Euromääräisesti eniten hinnat nousivat Uudellamaalla, yli 860 euroa hehtaarilta. Prosentuaalisesti suurin nousu nähtiin Kainuussa, jossa mediaanihinta kohosi 21 prosenttia. Maakuntakohtaiset muutokset voivat heilua myös kauppamäärien ja kohteiden rakenteen vuoksi, vaikka koko maan tasolla kehitys olikin nousujohteista. Tilaston kuvaama mediaanihinta tiivistää kuitenkin markkinatason muutoksen alueittain.

Peltokauppoja enemmän, mutta halvemmalla

Peltokauppa jatkoi vilkastumistaan, ja yli kahden hehtaarin peltoja myytiin ei-sukulaisten välisissä kaupoissa 807 kappaletta. Tämä on noin kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Pellon mediaanihinta koko maassa oli noin 8 600 euroa hehtaarilta, mutta hinta laski viisi prosenttia edellisvuodosta. Kehitys oli siten kaksijakoinen, volyymi kasvoi, mutta hintataso heikkeni.

Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomessa, noin 12 000 euroa hehtaarilta. Halvimmalla peltoa sai Kainuusta, hieman yli 2 300 eurolla hehtaarilta. Ärölä huomauttaa, että Kainuun mediaanihinta perustuu vain kahdeksaan peltokauppaan, mikä voi lisätä lukeman herkkyyttä yksittäisille kaupoille. Kokonaisuutena tilasto viittaa siihen, että peltomarkkinan hintakehitys jäi metsämaata selvästi vaisummaksi.

Olemme aiemmin raportoineet tiedepaneelien esittämistä hakkuurajoituksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista sahateollisuudelle. Jutussa käsiteltiin arviota siitä, että hakkuiden vähentäminen voisi heikentää puuraaka-aineen saatavuutta, lisätä kustannuspaineita ja heijastua tuotantoon, vientiin sekä työpaikkoihin, samalla kun alan toimijat painottivat kilpailukyvyn ja investointien riippuvuutta riittävästä puun tarjonnasta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?