Markus Levin: DePIN voisi antaa virtaa tekoälyagenttien taloudelle

DePIN on edelleen suhteellisen vähän tunnettu osa kryptomarkkinoita, vaikka tällaiset projektit voivat osoittautua hyödyllisemmiksi kuin monet suositut tokenit. Ne mahdollistavat laiteverkostojen rakentamisen yhdessä ja palkkioiden ansaitsemisen panoksesta. Traders Unionin haastattelussa XYO:n perustajaosakas Markus Levin pohtii, miksi markkinat usein sivuuttavat DePIN-yritykset ja miten ne voisivat auttaa muokkaamaan tekoälyn tulevaisuutta.

– Olet yksi XYO:n, yhden ensimmäisistä DePIN-yrityksistä, perustajista. Miten selittäisit lukijoille, joille käsite on uusi, mitä DePIN tarkoittaa yksinkertaisesti? Missä vaiheessa ala on mielestäsi tällä hetkellä kehityksensä osalta? 

– DePIN on tapa rakentaa ja operoida reaalimaailman infrastruktuuria yhteisöjen kautta yhden yrityksen sijaan. Sen sijaan, että yksi organisaatio omistaisi jokaisen sensorin, langattoman tukiaseman tai datankeruulaitteen, tuhannet itsenäiset osallistujat tarjoavat laitteistoa ja saavat siitä vastineeksi tokeneita. Tuloksena on infrastruktuuri, joka on yhteisomistuksessa, maantieteellisesti hajautettu eikä ole riippuvainen mistään yksittäisestä tahosta.

Aloitimme XYO:n vuonna 2018, kauan ennen kuin DePIN-termillä oli nimeä, joten olemme seuranneet tämän sektorin kasvua niche-ideasta kategoriaksi, johon vakavasti otettavat sijoittajat ja instituutiot kiinnittävät huomiota. Tästä huolimatta olemme varhaisemmassa vaiheessa kuin otsikot antavat ymmärtää. Merkityksellisiä projekteja ovat ne, jotka ratkaisevat vaikeimman operatiivisen ongelman: tuhansien itsenäisten osallistujien koordinoinnin mittakaavassa säilyttäen samalla datan laadun, johon yritykset ja instituutiot voivat todella luottaa. Tämä työ on edelleen kesken koko sektorilla, ja seuraavat muutamat vuodet erottavat kestävää infrastruktuuria rakentaneet projektit niistä, jotka ovat olemassa vain paperilla.

– Useat taloushuijaukset ovat esiintyneet DePIN-projekteina. Esimerkiksi käyttäjiä on pyydetty maksamaan niin sanottu rekisteröitymismaksu, asentamaan ohjelmistoja kotitietokoneilleen ja ”louhimaan” tokeneita, joiden takana ei ole todellista infrastruktuuria. Mitkä ovat keskeiset merkit, jotka erottavat laillisen DePIN-projektin tällaisesta huijauksesta? Ja mitä alan pitäisi tehdä petosten torjumiseksi? 

– Selvin merkki laillisesta DePIN-projektista on todennettavissa oleva infrastruktuuri. Jos verkosto ei pysty näyttämään laitteistoa, sen tuottamaa dataa tai riippumatonta tapaa vahvistaa datan aitous, se on merkittävä varoitusmerkki. Lailliset projektit ovat myös läpinäkyviä token-taloutensa suhteen, eivät vaadi ennakkomaksuja osallistumisesta ja niillä on selkeä vastaus siihen, mitä verkosto todellisuudessa tekee reaalimaailmassa. Toimialana meidän on asetettava itsellemme korkeammat standardit tiedonantovelvollisuuden ja kolmannen osapuolen todentamisen suhteen. Todellista infrastruktuuria rakentavien projektien tulisi toivottaa tarkastelu tervetulleeksi, sillä se on viime kädessä se, mikä erottaa tämän sektorin huijauksista, jotka ovat vahingoittaneet sen mainetta.

– XYO:n pitkästä historiasta huolimatta sen token ei kuulu markkina-arvoltaan suurimpien kryptovaluuttojen joukkoon. Miksi uskot, että reaalimaailman infrastruktuuria tarjoavat DePIN-projektit ovat saaneet vähemmän huomiota kuin kryptomarkkinoiden spekulatiivisemmat segmentit? 

– Spekulatiiviset tokenit ovat aina houkutelleet huomiota nopeammin kuin infrastruktuuri, koska whitepaperiin liitetty token voi liikkua pelkän narratiivin voimalla, ja suurimman osan viime syklistä markkinat palkitsivat juuri tätä. Fyysisen infrastruktuurin rakentaminen vie vuosia, ja edistystä on vaikeampi nähdä ulkopuolelta, koska se näkyy solmujen käyttöönottona, datan todentamisena ja tuotteen käytöstä saatavina tuloina eikä nousevana hintakaaviona. 

Vuoden 2017 ICO-buumin jälkeen seurasimme monien projektien keräävän valtavia summia ilman todellista liiketoimintamallia tai merkittävää läpinäkyvyyttä, joten teimme tietoisen päätöksen rakentaa XYO:sta todellisen yrityksen, jolla on liikevaihtoa takanaan.

Siksi olemme täällä vielä tänäänkin. Laskusuhdanteiden läpi selviävät ne projektit, joilla on todellista liikevaihtoa ja kestävä malli pelkän tarinan sijaan. Markkinat ovat usein palkinneet arvostuksen fundamenttien sijaan. Operoimme yli 10 miljoonaa solmua ja tuotimme 8,8 miljoonaa dollaria liikevaihtoa vuonna 2024, mikä on enemmän kuin Filecoin-verkosto tuotti samalla ajanjaksolla huomattavasti suuremmasta markkina-arvostaan huolimatta. Markkina-arvo heijastaa sitä, mitä sijoittajat ovat valmiita maksamaan tokenista, mutta se ei välttämättä mittaa liiketoiminnan vahvuutta.

Emme tavoittele lyhytaikaista hypeä, ja yritys on rakennettu tuottamaan liikevaihtoa reaalimaailman käytöstä eikä token-narratiivista. Huomio palaa vielä tähän markkinan osaan, ja kun se tapahtuu, hitaampien jaksojen läpi rakentamista jatkaneilla projekteilla on jotain todellista näytettävää.

– Onko XYO kannattava liiketoiminta tänään? Jos on, mistä suurin osa yrityksen tuloista tulee: tuotteista ja palveluista vai token-toiminnasta?

– Kyllä. Liiketoimintamme perustuu ensisijaisesti tuotteista ja palveluista saataviin tuloihin, ei token-toimintaan tai ulkopuoliseen pääomaan. XYO toimii yhdysvaltalaisena yrityksenä, jolla on auditoidut tilinpäätökset, ja SEC-raporttiemme mukaan teimme 8,8 miljoonaa dollaria liikevaihtoa vuonna 2024. Alusta alkaen tavoitteenamme on ollut rakentaa kestävää liiketoimintaa sen sijaan, että tukeutuisimme token-myyntiin. Tämä lähestymistapa on mahdollistanut jatkuvat investoinnit verkkoon samalla, kun olemme säilyttäneet kaupalliseen käyttöönottoon perustuvan liiketoimintamallin.

– Puhutaanpa tekoälyagenteista. Kuinka nopean taustalla olevan infrastruktuurin on oltava, jotta se tukee niitä tehokkaasti? Esimerkiksi BNB Chain ilmoitti hiljattain suunnitelmistaan lohkoketjulle, joka pystyy käsittelemään jopa 100 000 tapahtumaa sekunnissa. Onko tämä merkittävä vertailukohta vai onko se vieläkään riittävästi? 

– 100 000 TPS on tavoittelemisen arvoinen luku, mutta korkea TPS yksinään ei ole oikea mittari tekoälyagenttien infrastruktuurille. Agentit tekevät muutakin kuin vain siirtävät arvoa; ne havainnoivat, tekevät päätöksiä, koordinoivat ja todentavat dataa jatkuvasti, ja suurin osa tästä toiminnasta ei koskaan kosketa lohkoketjua suoraan. Agenttien kannalta ongelma ei ole se, kuinka monta tapahtumaa verkko voi käsitellä rinnakkain. Kyse on siitä, pystyykö taustalla oleva infrastruktuuri vahvistamaan yksittäisen toiminnon riittävän nopeasti ja luotettavasti, jotta autonominen järjestelmä voi toimia sen perusteella odottamatta.

– Olenko oikeassa siinä, että pelkkä korkea transaktiokapasiteetti ei riitä tekoälyagenttien tehokkaaseen toimintaan? Mitkä muut tekijät määrittävät niiden käyttämän infrastruktuurin suorituskyvyn? 

– Kyllä, tekijöitä on monia, ja yksi tärkeimmistä on yhteentoimivuus. Tekoälyagentit eivät tule toimimaan vain yhden lohkoketjun tai ekosysteemin sisällä. Ne ovat vuorovaikutuksessa eri verkkojen, pilviympäristöjen, yritysjärjestelmien ja fyysisen maailman laitteiden välillä. Infrastruktuurin on tehtävä näistä vuorovaikutuksista saumattomia, muuten agentit kuluttavat enemmän aikaa tiedon odottamiseen tai epäjohdonmukaisuuksien selvittämiseen kuin hyödyllisen työn tekemiseen.

Turvallisuus ja todennettavissa oleva data ovat yhtä tärkeitä. Tekoälyagentti on vain niin luotettava kuin sen saama tieto. Jos se ei pysty määrittämään, onko dataa muutettu, väärennetty tai onko se peräisin luotetusta lähteestä, nopeampi infrastruktuuri ei ratkaise ongelmaa. Kun tekoälyagentit ottavat enemmän vastuuta, parhaiten suoriutuvat ne verkot, jotka pystyvät tarjoamaan luotettavaa dataa ja selkeän alkuperän nopeuden ja skaalautuvuuden rinnalla.

– Kuinka lupaavaa autonominen tekoälyagentteihin perustuva kaupankäynti on nykyään? Pystyvätkö tekoälyagentit jo analysoimaan markkinoita, suorittamaan kauppoja, hallitsemaan riskejä ja olemaan vuorovaikutuksessa pörssien kanssa itsenäisesti, vai onko tämä vielä pitkälti kokeellinen käyttötapaus? 

– Tekoälyagentit pystyvät jo analysoimaan markkinadataa, seuraamaan uutisia ja on-chain-toimintaa, suorittamaan kauppoja API-liittymien kautta ja säätämään positioita ennalta määritettyjen riskiparametrien mukaisesti. Näemme myös suurten rahoituslaitosten kokeilevan agenttipohjaista tekoälyä kaupankäynnissä ja salkunhoidossa, vaikka ihmisen valvonta on edelleen keskeinen osa näitä toteutuksia. Olemme mielestäni vielä alkuvaiheessa täysin autonomisessa kaupankäynnissä siksi, että markkinat ovat arvaamattomia. Agenttien on kyettävä erottamaan luotettava tieto epäluotettavasta, selitettävä päätöksensä ja toimittava selkeiden riskinhallintatoimien puitteissa. Nämä luottamukseen ja todentamiseen liittyvät haasteet ovat aivan yhtä tärkeitä kuin itse kaupankäyntialgoritmit. Odotan tekoälyagenttien ottavan yhä hienostuneempia rooleja seuraavien vuosien aikana, mutta vahvimmat järjestelmät yhdistävät autonomisen suorituksen infrastruktuuriin, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä, alkuperän todentamista ja vastuullisuutta.

– Miten näet DePINin tulevaisuuden? Mikä rooli tällä sektorilla voisi olla laajemmassa kryptoteollisuudessa seuraavien vuosien aikana?

– Uskon, että DePIN on nousemassa yhdeksi Web3:n peruspilareista, koska se yhdistää lohkoketjut fyysisen maailman infrastruktuuriin. Seuraavien vuosien aikana tulemme näkemään hajautettuja verkkoja, jotka tukevat kaikkea sijaintitiedosta ja yhteyksistä robotiikkaan, autonomisiin ajoneuvoihin ja ympäristön havainnointiin. Kun yhä useammat toimialat tukeutuvat reaaliaikaiseen dataan, avoimen, joustavan ja maailmanlaajuisesti hajautetun infrastruktuurin kysyntä vain kasvaa. Laajemmin katsottuna DePINillä on potentiaalia muuttaa tapaa, jolla infrastruktuuria rahoitetaan ja rakennetaan. Sen sijaan, että vaadittaisiin miljardeja dollareita etukäteen, verkot voivat kasvaa orgaanisesti palkitsemalla ihmisiä, jotka tarjoavat hyödyllisiä resursseja. Tämä avaa oven nopeammalle innovaatiolle ja laajemmalle osallistumiselle. Uskon myös, että DePINillä on tärkeä rooli tekoälytaloudessa tarjoamalla sitä luotettavaa ja todennettavissa olevaa dataa, jota autonomiset järjestelmät tarvitsevat toimiakseen fyysisessä maailmassa turvallisesti ja luotettavasti.