Westenergy testaa tekoälyä sekajätteen lajitteluun, ihmistyö säilyy kriittisenä

Traders Union
Kaikki uutiset
Liiketoiminta ja varallisuus
Westenergy ja tekoäly lajittelussa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Elena Nikulina

04.11.2026

Westenergy testaa tekoälyä sekajätteen lajitteluun, ihmistyö säilyy kriittisenä — Tekoäly lajittelee jätettä

Suomessa kehitetty tekoäly oppii tunnistamaan kotimaista jätettä, jotta sekajätteen sisältöä voidaan ohjata tarkemmin polttoon tai kierrätykseen. Järjestelmä auttaa jätevirtojen analysoinnissa ja polttoprosessin säädössä, mutta se ei pysty korvaamaan kotitalouksien ja yritysten tekemää lajittelua.

Kohokohdat

Turun yliopiston, Haaga-Helian ja Westenergyn tekoälyhanke tuottaa tuhansien käsin luokiteltujen kuvien perusteella suomalaisen jätenäytteiden opetusdatan, joka julkaistaan lähiaikoina.
Westenergy analysoi 190 000 tonnia jätettä vuodessa kamera- ja tekoälyratkaisuilla, tavoitteenaan tunnistaa virheelliset materiaalit ennen polttoa sekä tehostaa polttoprosessia ja kiertotaloutta.
Lajittelujärjestelmän tehokkuus ja taloudelliset hyödyt riippuvat edelleen esilajittelun onnistumisesta, ja ihminen säilyy kriittisenä osana koko ketjua.

Suomalaiselle jätteelle rakennetaan oma tunnistusjärjestelmä

Ylen mukaan Turun yliopiston, Haaga-Helian ja Westenergyn Ekoälyä-hankkeessa tekoälyä opetetaan tunnistamaan suomalaisia jätteitä tuhansien käsin luokiteltujen kuvien avulla. Kotimaiselle jätevirralle tarvitaan oma aineisto, koska kansainvälinen kuvadata ei tunnista riittävän hyvin esimerkiksi suomalaisia pakkauksia.

Haaga-Helian projektipäällikön Sami Nykterin mukaan hankkeessa syntyy myös kansainvälisesti merkittävä opetusdata, joka on tarkoitus julkaista lähiaikoina. Hankkeessa on kehitetty lisäksi mobiilisovellus, joka tunnistaa jätteen kuvasta ja ehdottaa sille oikeaa lajittelutapaa.

Mustasaaressa Westenergyn jäte-energialaitokselle saapuu päivittäin 40 täysperävaunullista sekajätettä, ja vuodessa laitos polttaa 190 000 tonnia jätettä 70 kunnan alueelta. Ihmisten tekemillä pistokokeilla ehditään tarkastaa vain noin yhden päivän jätemäärä vuodessa, kun taas halliin asennettu kamera ja minitietokone analysoivat testieriä satojen kuvien sekuntivauhdilla.

Westenergyn liiketoimintatietopäällikön Juha Ripatin mukaan tavoitteena on tunnistaa väärät materiaalit ennen kuin ne päätyvät uuniin. Kun kuorman sisältö tunnetaan aiempaa tarkemmin, yhtiö pystyy säätämään polttoprosessia ja savukaasujen puhdistuskemikaaleja ennakoivasti sekä ohjaamaan kierrätyskelpoista materiaalia takaisin kiertotalouteen.

Lajittelun tehokkuus ratkaisee taloudellisen hyödyn

Tutkijatohtori Pouya Jafarzadehin mukaan järjestelmän suorituskyky riippuu edelleen siitä, kuinka hyvin jäte esilajitellaan jo kotona, työmaalla tai yrityksissä. Kamera ei näe jätekasojen tai roskapussien sisälle, ja tekoälyn on vaikea erottaa toisistaan esimerkiksi puuta ja pahvia, jos materiaalit peittävät toisiaan.

Ripatin mukaan ihminen säilyy lajitteluketjun tärkeimpänä osana, koska kustannustehokkain päätös tehdään jo siinä vaiheessa, kun jäte laitetaan oikeaan astiaan. Westenergy ei myöskään avaa pusseja hallissa, koska tavoitteena on nopea massatunnistus ilman lisäkäsityötä.

Nykterin mukaan tarkempi data voi tukea myös EU:n kiertotaloustavoitteita ja helpottaa rajat ylittävää materiaalikauppaa. Kun jätekuormien sisältö tunnetaan etukäteen paremmin, ne voidaan hinnoitella tarkemmin ja ohjata toimijalle, joka käyttää materiaalin raaka-aineena eikä pelkkänä hävitettävänä jätteenä.

Hankkeen pilottilaitteita on asennettu myös Loimi-Hämeen Jätehuollon lajittelupihalle, ja Turun yliopisto aikoo hyödyntää oppeja seuraavaksi rakennusten purkutyömailla. Westenergy puolestaan tavoittelee mallia, jossa kaikki saapuvat kuormat skannataan ja huonosti lajitelluista eristä voidaan antaa suoraa palautetta niiden lähettäjille.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Pirkanmaan Jätehuollon saamaa huomautusta hankintalain noudattamatta jättämisestä biojätteen käsittelylaitoksen hajunpoistoon liittyvissä aktiivihiilihankinnoissa. Tapauksessa toistuvat, erikseen tehdyt tilaukset muodostivat viranomaisen mukaan kilpailutettavan hankintakokonaisuuden, ja ratkaisu korosti ennakkoarvioinnin sekä läpinäkyvien menettelyjen merkitystä jätehuoltoalalla.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?