Jyväskylän seudun vaateyritykset kasvattavat liikevaihtoa alan taantumassa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Jyväskylän seudun vaateyritysten kasvu

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

07.03.2026

Jyväskylän seudun vaateyritykset kasvattavat liikevaihtoa alan taantumassa — Paikalliset vaatefirmat menestyvät

Kotimaisella vaatealalla on nähty viime vuosina konkursseja, ja helmikuussa pöytyäläinen Myssyfarmi kertoi lopettavansa sekä hämeenlinnalainen Voglia asetettiin konkurssiin. Tästä huolimatta Jyväskylän seudulla toimivat Toive, Alpa ja Ommellinen ovat kasvattaneet liikevaihtoaan ja tehneet voittoa, jutussa kerrotaan. Yritykset avaavat Ylen haastattelussa, millä valinnoilla ne ovat erottuneet vaikeassa markkinassa, ja Suomen tekstiili ja muoti ry:n talousasiantuntija arvioi keinojen toimivuutta laajemmin.

Kohokohdat

Jyväskylän seudun Toive, Alpa ja Ommellinen kasvattavat liikevaihtoa erikoistumisen, asiakaslähtöisyyden ja oman tuotannon avulla alan taantumassa.
Yritykset korostavat talouden tarkkaa seurantaa, nopeaa reagointikykyä kysynnän muutoksiin ja myyntikanavien optimointia heikon kysynnän aikana.
Suomen tekstiili ja muoti ry:n Ville Salonen arvioi kilpailun olevan poikkeuksellisen kovaa, konkurssitilastoissa näkyy '1990-luvun laman henkeä'.

Kasvun reseptit: kuuntelu, erikoistuminen ja oma tuotanto

Ylen mukaan Toiveen toimitusjohtaja Riku Keihäsniemi kertoo, että yrityksen kasvu nojaa asiakkaiden toiveiden huomioimiseen vaatesuunnittelussa. Toive teettää kyselyitä tuotevalikoimasta, malleista ja väreistä, ja tavoitteena on mukavat arjen perusvaatteet pääasiassa naisille. Keihäsniemen mukaan monissa yrityksissä oma visio ajaa asiakkaiden tarpeiden ohi, kun taas Toive pyrkii kääntämään asetelman toisin päin.

Alpan markkinointijohtaja Lauri Hilliaho perustelee menestystä keskittymisellä yhteen materiaaliin, alpakanvillaan, ja tavoitteella rakentaa maailman parhaiksi kuvattuja neuleita. Yhtiön liikevaihdosta noin puolet tulee kivijalkaliikkeistä, ja sillä on pysyvät myymälät Jyväskylässä, Tampereella ja Helsingissä sekä pop up -myymälöitä pääkaupunkiseudulla. Toimitusjohtaja Joona Penttilä sanoo myymäläpaikkojen perustuneen siihen, missä verkkokaupan asiakkaat asuvat, ja hänen mukaansa liikkeet ovat olleet kannattavia alusta lähtien brändin tunnettuuden vuoksi.

Muuramelaisen Ommellisen omistaja Liisa Häkli kuvaa yrityksen vahvuudeksi oman tuotannon, jonka avulla se voi reagoida nopeasti kysynnän muutoksiin. Häkli antaa esimerkin, että hyvin myyneestä vaatteesta voidaan tehdä pian uusia sarjoja. Hän myös pohtii, voiko tuotannon ulkoistaminen vaikeuttaa joidenkin yritysten toimintaa, jos muutoksiin vastaaminen hidastuu.

Talouskuri ja myyntikanavat korostuvat heikossa kysynnässä

Toiveen Keihäsniemi korostaa talouden järjestelmällistä seurantaa ja sitä, että toimintatapoja muutetaan, jos jokin ei toimi. Hänen mukaansa yritys luottaa intuitioon, mutta ei tee suuria päätöksiä pelkän fiiliksen perusteella, vaan käy läpi “tylsät luvut” ja varmistaa niiden olevan kunnossa. Toive perustettiin vuonna 2016 Keihäsniemen ja Eeva Geierin toimesta, ja heillä on taustalla liiketalouden opinnot vaatealan koulutuksen sijaan.

Alpassa Hilliaho ja Penttilä nostavat niin ikään taloudenpidon keskiöön tilanteessa, jossa osa yrityksistä tekee tappiota ilman korjausliikkeitä. Alpan myymälästrategia perustuu verkkokaupan asiakaskunnan sijaintiin, ja kivijalan osuus on yhtiölle merkittävä. Yritys on perustettu vuonna 2012, ja se sai alkunsa perustaja Heikki Timlinin tutustuttua alpakanvillaan Etelä-Amerikan matkalla. Tekstiiliosaamista yhtiössä vahvistaa myös mukaan tullut Ainomaria Haataja, joka on tekstiilitaiteen maisteri.

Ommellisen kohdalla Häkli kuvaa uskollisen asiakaskunnan syntyneen vuosien aikana, kun asiakkaat ovat seuranneet yrityksen kasvua. Hänen mukaansa sitoutumista lisää ajatus suomalaisesta työstä ja siitä, että tuote on monelle enemmän kuin pelkkä vaate. Ommellinen perustettiin vuonna 2016 Häklin ompeluharrastuksen pohjalta. Yrityksen oma tuotanto tukee myös varaston ja malliston hallintaa, kun uusintasarjoja voidaan tehdä nopeasti kysynnän mukaan.

Asiantuntija: konkurssitilastoissa 90-luvun henkeä

Suomen tekstiili ja muoti ry:n talousasiantuntija Ville Salonen arvioi, että jos yritys on kasvattanut liikevaihtoa lyhyellä aikavälillä ja pitänyt tuloksen positiivisena, se on selvästi onnistunut puhuttelemaan kuluttajia. Hänen mukaansa yrittäjien esiin nostamat menestystekijät kuulostavat järkeviltä, mutta sama malli ei välttämättä sovi kaikille. Salonen pitää esimerkiksi Ommellisen omaa tuotantoa voimavarana maailmantilanteessa, jossa toimitukset voivat yllättäen peruuntua, vaikka joillekin yrityksille ulkoistaminen voi olla perusteltu ratkaisu.

Salonen nostaa esiin myös sen, että Toiveen yrittäjän kritisoima suunnittelijalähtöisyys ei ole yksiselitteisesti heikkous. Hänen mukaansa vahva suunnittelijalähtöinen ote voi toimia etuna esimerkiksi kansainvälistymisessä. Samalla Salonen korostaa toimintaympäristön olevan poikkeuksellisen vaikea, mikä näkyy hänen mukaansa konkurssitilastoissa “1990-luvun laman henkenä”. Hänen arvionsa on, että vaikka asioita olisi voitu tehdä toisin, markkina on tällä hetkellä hyvin haastava.

Kerroimme aiemmin Yrittäjägallupista, jossa kartoitettiin ensimmäistä kertaa pk-yritysten kasvuhalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Gallupin mukaan kireä verotus on merkittävin kasvu- ja investointihalukkuutta heikentävä tekijä, ja sen jälkeen kasvua jarruttavat talouden näkymät sekä julkinen velka. Samassa yhteydessä käsittelimme myös Suomen Yrittäjien hallitukselle esittämiä sopeutus- ja uudistusehdotuksia kilpailukyvyn parantamiseksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?