YEL-työtulotarkistukset nostavat yrittäjien eläkemaksuja, hallituksen uudistus yhä auki

YEL-työtulotarkistukset nostavat yrittäjien eläkemaksuja, hallituksen uudistus yhä auki
YEL-maksut kohoavat

Yrittäjien YEL-maksut ovat nousseet laajasti sen jälkeen, kun työtulojen tarkistuskierrokset käynnistyivät lakimuutoksen myötä. Työeläkevakuuttajat Telan alustavien vuoden 2025 lukujen mukaan lähes puolella tarkistetuista yrittäjistä työtulo nousi. Samalla hallituksen valmisteleman YEL-uudistuksen aikataulu on edelleen epäselvä, sosiaali- ja terveysministeriö kertoo Ylelle.

Kohokohdat

  • Vuoden 2025 työtulotarkistuksissa lähes puolella yrittäjistä työtulo nousi, ja eläkemaksut ovat kasvaneet keskimäärin 1 294 euroa eli 14,6 prosenttia vuosina 2022–2025.
  • Yrittäjäkentässä kritisoidaan YEL-työtulon määrittelyä, koska laskelmissa käytetään yrityksen liikevaihtoa, joka ei aina vastaa todellista yrittäjätuloa.
  • Hallitus valmistelee YEL-järjestelmän uudistusta ilman vahvistettua aikataulua ja kansalaisaloite järjestelmän muuttamiseksi ansioihin sidotummaksi on kerännyt yli 60 000 allekirjoitusta.

Lakimuutos kiristi työtulon määrittelyä

Toukoksiin ulottuvat tarkistukset pohjautuvat vuonna 2023 tehtyyn lakimuutokseen, joka määrittelee yrittäjän eläkkeen perustana olevan työtulon aiempaa tarkemmin. Ylen mukaan muutos velvoittaa työeläkeyhtiöt tarkistamaan yrittäjien työtulot kolmen vuoden välein. Telan alustavien lukujen perusteella vuoden 2025 tarkistuksissa työtulo nousi lähes puolella tarkistetuista yrittäjistä.

Taloushallintokonserni Talenomin selvityksen mukaan uudistus on nostanut yrittäjien eläkemaksua keskimäärin 1 294 euroa eli 14,6 prosenttia vuosina 2022–2025. Selvityksessä yrittäjä maksaa YEL-maksua keskimäärin 10 176 euroa vuodessa. Laskelma tehtiin Talenomin asiakkaana olleiden yrittäjien maksujen kehityksestä vuosina 2022–2025 viime vuoteen asti.

Pienyrittäjät arvostelevat liikevaihtopohjaa

Lahtelaisen kahvipaahtimo Caffin yrittäjäpariskunta sai työeläkeyhtiöltä työtuloehdotukset, joita yrittäjä Petri Nieminen kuvailee ”överiksi”, koska ne olivat noin kaksinkertaiset aiempaan verrattuna. Niemisen mukaan tarkistuksissa käytettävissä laskureissa käytetään pohjana yrityksen liikevaihtoa, mitä hän pitää yrittäjätulon kannalta ongelmallisena. Hänen mukaansa liikevaihdon ja yrittäjätulon suhde vaihtelee toimialoittain merkittävästi, mikä voi vääristää arvioita.

Nieminen on toiminut yrittäjänä vaimonsa kanssa yli 20 vuotta, ja yrityksellä on paahtimo Lahdessa sekä kaksi myymälää pääkaupunkiseudulla. Yrityksellä on seitsemän työntekijää ja vajaan miljoonan euron liikevaihto. Niemisen mukaan YEL-järjestelmä on aiemmin ollut hänen kaltaiselleen keskivertoyrittäjälle toimiva, kun maksuja on voinut pitää palkkatyön tasoon verrattavina.

Uudistuksen aikataulu ja vaihtoehdot

Hallitus valmistelee YEL-järjestelmän uudistusta, ja ehdotusta on odotettu huhtikuun kehysriiheen mennessä, mutta sosiaali- ja terveysministeriö ei pysty vahvistamaan Ylelle tarkkaa aikataulua. Ministeriön mukaan valmistelu ja vaikutusarviot ovat vielä kesken. Epävarmuus lisää painetta, koska yrittäjäkentässä koetaan nykyinen malli monin paikoin epäreiluksi, kun maksu perustuu arvioituun työtuloon eikä todellisiin ansioihin.

Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n Myryn toiminnanjohtaja Liisa Hanén sanoo yrittäjien odottavan tietoa uudistuksesta kipeästi, koska kiinteä kuukausimaksu ei jousta tulojen vaihtelun mukana. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä selvitys YEL-järjestelmän kehittämistarpeista valmistui vuoden 2025 lopulla, ja sen kehitysehdotuksissa työtulon pohjaksi esitetään toiminnan verotettavaa ansiotuloa. Hanén pitää suuntaa oikeana, kun taas Suomen Yrittäjien lähtökohtana on säilyttää työtulo kokonaisarviona työpanoksen arvosta, mutta myös heidän mallissaan nykyinen työtulolaskuri olisi uudistettava.

YEL:n muuttamista ansioihin sidotummaksi vaaditaan myös kansalaisaloitteessa, joka on kerännyt reilussa parissa viikossa yli 60 000 allekirjoitusta. Hanén tulkitsee aloitteen kertovan yrittäjien kärsivällisyyden loppumisesta ja ratkaisun kiireellisyydestä. Hänen mukaansa järjestelmään kaivataan läpinäkyviä ja ymmärrettäviä sääntöjä, koska etenkin nuorten yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on heikentynyt.

Kerroimme aiemmin Eläketurvakeskuksen kyselystä, jonka mukaan eläkeaikaa varten säästäminen on yleistynyt erityisesti 25–34-vuotiaiden keskuudessa. Tulosten taustalla korostui nuorten heikentynyt luottamus eläkejärjestelmän riittävyyteen ja varmuuteen, ja monella tavoitteena on myös mahdollisuus jäädä pois työelämästä ennen virallista eläkeikää.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.