EKP punnitsee korkolinjaa öljyshokin keskellä, Iranin sota nostaa inflaatio- ja kasvuriskejä Euroopassa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
EKP ja öljyshokin vaikutus

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Sholanke Dele

19.03.2026

EKP punnitsee korkolinjaa öljyshokin keskellä, Iranin sota nostaa inflaatio- ja kasvuriskejä Euroopassa — Öljyshokki ravistelee EKP:tä

Euroopan keskuspankki perustelee tänään iltapäivällä korkopäätöksensä tilanteessa, jossa Iranin sota nostaa öljyn hintaa ja kiristää talouden ristipaineita, Ylen jutun mukaan. Energian kallistuminen lisää inflaatiopaineita samaan aikaan, kun se voi jarruttaa kasvua, ja markkinat seuraavat erityisesti sitä, millaisen viestin pääjohtaja Christine Lagarde antaa jatkosta.

Kohokohdat

Iranin sodan aiheuttama öljyn hinnan voimakas nousu nostaa inflaatio- ja kasvuriskejä Euroopassa, pakottaen EKP:n tasapainottelemaan korkolinjan kanssa.
Markkinoiden odotukset EKP:n koronlaskuista vaihtuvat lähes kahteen koronnostoon tänä vuonna, ja 12 kuukauden euribor hyppää jyrkimpään nousuun kolmeen vuoteen.
Euroalueen talouskasvu- ja työllisyysennusteet ovat nyt paineessa, ja markkinoilla odotetaan vuoden euriborin nousevan vielä tämän vuoden aikana 2,8 prosenttiin.

Öljyn hinnannousu pakottaa EKP:n tasapainoiluun

Iranin sodan seurauksena öljyn hinta nousee poikkeuksellisen rajusti, mikä tekee liikkumisesta ja kuljettamisesta kalliimpaa ja heijastuu laajasti maailmantalouteen, kertoo Yle. Tämä kasvattaa myös yleisen hintojen nousun, eli inflaation, paineita, joita keskuspankin tehtävänä on hillitä. Samalla kallis energia hyydyttää talouskasvua, jolloin korkojen lasku tukisi kysyntää, mutta se olisi ristiriidassa inflaatiota hillitsevän linjan kanssa. EKP:llä on käytännössä vain yksi työkalu, ohjauskorot, ja niiden vaikutus välittyy talouteen hitaasti, tyypillisesti puolen vuoden viiveellä. Epävarmuutta lisää se, ettei tiedossa ole, kuinka kauan sota jatkuu ja pysyvätkö öljykuljetuksille keskeiset Persianlahti ja Hormuzinsalmi tukossa.

Markkinahinnoittelu kääntyy ja euribor reagoi

Markkinoiden odotukset EKP:n tulevista liikkeistä muuttuvat sodan alettua nopeasti, ja 12 kuukauden euribor hyppää jyrkimpään nousuun lähes kolmeen vuoteen. Ennen sotaa markkinoilla odotetaan vielä mahdollisia koronlaskuja tälle vuodelle, mutta nyt hinnoittelussa tapahtuu täyskäännös. Danske Bankin vanhempi analyytikko Antti Ilvonen sanoo, että odotukset koron leikkaamisesta pyyhkäistään pois ja tilalle hinnoitellaan lähes kaksi koronnostoa, ensimmäinen loppukesälle. Ilvosen mukaan EKP ei todennäköisesti muuta ohjauskorkoaan, joka laskee viime kesänä tasan kahteen prosenttiin, mutta ratkaisevaa on viestintä markkinoille. Hän arvioi, ettei EKP:n pitäisi vielä spekuloida koronnostoilla, koska energian hinnannousu on geopoliittinen shokki eikä varsinaisesti kysyntäshokki, eikä korkolinja siksi kohdistu ongelman juurisyyhyn.

Suomen ja euroalueen kasvu- ja työllisyysnäkymät paineessa

Iranin kriisi on EKP:n pääasiallinen huomion kohde, mutta samalla seurannassa on euroalueen työllisyystilanne, joka vaihtelee maittain. Suomessa keskeinen ongelma on euroalueen korkein työttömyys, kun taas monissa muissa euromaissa työvoimapula ja palkkojen nousu ovat yleisempi haaste, mikä puoltaa kiristyvämpää korkolinjaa. Ennen sotaa Euroopassa odotetaan, että talouskasvu elpyy ainakin maltillisesti tämän vuoden aikana, mutta nyt pohditaan, pitääkö ennusteet laittaa uusiksi. Markkinoilla odotetaan vuoden euriborin nousevan vielä tänä vuonna 2,8 prosenttiin, mutta Danske Bankin mukaan varovaisempi EKP-linja voisi hillitä nousun jatkumista. EKP julkistaa korkopäätöksen torstaina kello 15.15 ja puoli tuntia myöhemmin kuullaan Lagarden perustelut, ja samalla pankki julkaisee ennusteensa Euroopan ja maailman taloudesta.

Kerroimme aiemmin siitä, miten Lähi-idän sodan kärjistyminen on lisännyt epävarmuutta ja saanut markkinakorot, kuten 12 kuukauden euriborin, heilumaan tavallista enemmän. Jutussa korostui, että öljyn hinnannousu pitää energiahintojen ja inflaation riskit esillä, mikä voi heijastua suoraan asuntolainojen kustannuksiin korontarkistuspäivän kautta. Lisäksi käsittelimme, miten Ålandsbanken reagoi tilanteeseen säätämällä osakeallokaatiota ja painottamalla defensiivisiä toimialoja.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?