Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n varoituksen ja haastattelussa esitetyn arvion mukaan Iraniin liittyvä kriisi ravistelee öljymarkkinoita poikkeuksellisella nopeudella. Markkinoiden liikkeet jatkuvat jyrkkinä, mutta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Iranille antama viiden vuorokauden lisäaika Hormuzin salmen öljykuljetusten avaamiseksi tuo tilapäistä helpotusta, kun öljyn hinta käy takaisin alle 100 dollarin tynnyriltä ja pörssit kääntyvät plussalle.
Kohokohdat
- Öljyn hinnan ja osakekurssien voimakkaat päiväliikkeet kuvastavat Iranin kriisin aiheuttamaa markkinasortoa, jonka nopea kehitys poikkeaa 1970-luvun öljykriisistä.
- Suomessa autoilijat maksavat yli kaksi euroa litralta polttoaineesta, mutta toistaiseksi ei ole vaadittu laajoja valtion tukitoimia hinnannousun takia.
- Iranin sodan pitkittyminen nostaa stagflaation riskiä, sillä öljyn hinnan kallistuminen voi heikentää talouskasvua ja kiihdyttää inflaatiota Suomessa.
Öljyn hinnan heilahtelu ja kriisin nopea eteneminen
Pohjolan päästrategi Lippo Suomisen mukaan markkinoiden sekasorto näkyy siinä, että hinnat ja osakekurssit liikkuvat saman päivän aikana voimakkaasti eri suuntiin. Hänen arvionsa mukaan nykyinen kriisi eroaa 1970-luvun öljykriisistä ennen kaikkea nopeudellaan, koska tapahtumat kasaantuvat käytännössä yhden kuukauden aikana. Suominen katsoo, että juuri nopeus voi myös helpottaa tilanteen purkamista, jos poliittisia päätöksiä perutaan nopeasti.
IEA varoittaa, että tilanne on vakavampi kuin ensimmäisen öljykriisin aikaan vuonna 1973. Suominen kuitenkin arvioi, että öljyn merkitys maailmantaloudessa on viidessä vuosikymmenessä pienentynyt, vaikka se ei ole kadonnut. Hänen mukaansa tämä vähentää riskiä siitä, että nykyinen kriisi kehittyy yhtä syväksi kuin 1970-luvulla.
Vaikutukset kuluttajiin ja Suomen talouteen
Kallis öljy näkyy Suomessa suoraan polttoaineen hinnoissa, kun autoilijat maksavat yli kaksi euroa litrasta. Suomisen mukaan polttoaineiden hinnat ovat suomalaisille merkittävä kuluerä, mutta valtion ei silti olisi paras puuttua tilanteeseen, ellei se ole välttämätöntä. Hän muistuttaa myös, että öljyn maailmanmarkkinahinta ei ole Suomen päätettävissä, vaan se tulee ulkoa annettuna.
Suominen viittaa myös Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan alkuun, jolloin valtio tuki kalliisti toimia kuluttajavaikutusten pehmentämiseksi. Hänen mukaansa vaikutusten minimointi on sinänsä myönteistä, koska talouden ajaminen tarkoituksella taantumaan ei ole kenenkään etu. Toistaiseksi Suomessa ei kuitenkaan ole laajasti vaadittu uusia tukitoimia öljyn hinnan nousun vuoksi.
Stagflaation riski kasvaa pitkittyvässä kriisissä
Suomisen mukaan öljyn hinnan nousu leviää bensapumpulta tavaroiden hintoihin ja sitä kautta myös korkoihin. Jos Iranin sota pitkittyy, riskinä on stagflaatio, jossa talouskasvu jää heikoksi mutta hinnat nousevat nopeasti. Tämä yhdistelmä olisi sekä kotitalouksille että yrityksille vaikea, koska kustannukset kasvavat samalla kun talouden vire heikkenee.
Varovaisen myönteinen sävy säilyy silti hänen arviossaan. Suomisen mukaan nopea ratkaisu voisi rajata vaikutukset myös Suomessa melko vähäisiksi. Siksi markkinoilla seurataan nyt erityisen tarkasti, eteneekö kriisi kohti uutta kärjistymistä vai neuvotteluratkaisua.
Aiemmin kerroimme, miten Iranin kriisi ja Hormuzin salmen epävarmuus heijastuivat öljyn hintaan ja markkinoiden nopeisiin liikkeisiin. Jutussa käsiteltiin myös, miten yli kahden euron polttoainehinnat Suomessa lisäävät painetta kotitalouksille ja miten pitkittyvä tilanne voi kasvattaa stagflaation riskiä sekä heijastua korkoihin.
Viimeisimmät Iran war uutiset
- Forex
- Crypto