Suomen asuntojen hintapaineet vaikeuttavat taloyhtiöiden remonttilainoja

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Asuntojen hintapaineet ja remonttilainat

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

25.03.2026

Suomen asuntojen hintapaineet vaikeuttavat taloyhtiöiden remonttilainoja — Hintapaineet vaikeuttavat remontteja

Tilastokeskuksen viime vuoden lopun hintatietoihin ja Isännöintiliiton uusimpaan selvitykseen pohjautuva tarkastelu osoittaa, että yhä useammalla alueella taloyhtiön vakuusarvo ei riitä kattamaan laajoja korjauksia. Ylen jutun mukaan pankkien käyttämä nyrkkisääntö nostaa kriittiseksi rajaksi noin 2 000 euron neliöhinnan, jotta esimerkiksi putkiremontin rahoitus järjestyy. Ilmiö ei rajoitu muuttotappioalueille, vaan sitä esiintyy myös kasvavissa kaupungeissa.

Kohokohdat

Suomessa noin 30 postinumeroalueella asuntojen keskimääräinen neliöhinta jää alle 2 000 euron rajan, heikentäen taloyhtiöiden mahdollisuuksia saada remonttilainaa.
Vantaan Martinlaaksossa Sakarin-Salpa-taloyhtiön 6,3 miljoonan euron peruskorjaushankkeessa vain yksi pankki tarjosi lainaa, vaikka alueen neliöhinta on 2 242 euroa.
Taloyhtiöiden yhteiset ryhmäremontit voivat alentaa hankkeiden kustannuksia jopa 20 prosenttia ja helpottaa rahoitusasemaa erityisesti riskialueilla.

Hintaraja kiristää remonttirahoituksen ehtoja

Taloyhtiöiden suuret korjaukset rahoitetaan yleensä pankkilainalla, jonka vakuutena toimii koko kiinteistö ja sen asuntojen arvo. Kun asuntojen hinnat laskevat, myös vakuusarvo pienenee, mikä supistaa enimmäislainaa juuri silloin kun korjauskustannukset ovat korkeita. Pankkien käyttämän karkean laskentatavan mukaan taloyhtiön vakuusarvo on noin puolet asuntojen markkina-arvosta.

Tämän vuoksi noin 2 000 euron neliöhintaa pidetään käytännössä vähimmäistasona, jotta noin 1 000 euroa neliöltä maksava perusteellinen putkiremontti voidaan rahoittaa lainalla. Tarkastelussa yhdeksästä suuresta kaupungista löytyi 30 postinumeroaluetta, joilla keskimääräinen hintataso jää tämän rajan alle. Tilanne on vaikein muuttotappioalueilla, mutta ongelma kasvaa myös suurissa kaupungeissa.

Rahoituksen niukkeneminen voi synnyttää kierteen, jossa korjauksia lykätään, rakennusten kunto heikkenee ja asuntojen arvo laskee edelleen. Tällöin seuraavan remontin rahoitus käy vielä aiempaa vaikeammaksi. Pitkittyessään kehitys voi vaarantaa koko taloyhtiön taloudellisen aseman.

Vantaan tapaus kuvaa kasvukeskusten riskiä

Vantaan Martinlaaksossa sijaitsevan Sakarin-Salpa-taloyhtiön kokemus osoittaa, että lainansaanti voi kiristyä myös Kehä III:n sisäpuolella. Isännöitsijä Marko Perämäen mukaan lähes sadan asunnon remontin kokonaiskustannus on noin 6,3 miljoonaa euroa eli 1 045 euroa neliömetriltä. Rahoitusta ei päästy kunnolla kilpailuttamaan, koska vain yksi pankki suostui antamaan tarjouksen.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan alueen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta on 2 242 euroa, joten kyse ei ole Suomen halvimmista markkinoista. Silti velattomankin ja hyvin hoidetun taloyhtiön rahoitusasema voi osoittautua pankin näkökulmasta niukaksi. Tämä kertoo siitä, että pelkkä sijainti kasvukeskuksessa ei enää automaattisesti takaa korjauslainan saatavuutta.

Danske Bankin taloyhtiölainoista vastaava johtaja Ville Roihu arvioi, että jo päätettyjä remontteja lykätään yhä useammin aivan viime vaiheessa. Hänen mukaansa korjausvelan kasautuminen on vaarallinen kehityssuunta, koska se heikentää kiinteistön arvoa ja voi pahimmillaan johtaa taloyhtiön konkurssiin. Lainapäätöksissä painavat erityisesti tulevat korjaustarpeet ja yhtiön kyky selvitä niistä kokonaisuutena.

Ryhmäremontit voivat leikata kustannuksia

Yhtenä ratkaisuna pankkisektori nostaa esiin taloyhtiöiden yhteiset ryhmäremontit, joissa useat samankaltaiset ja lähekkäin sijaitsevat yhtiöt toteuttavat korjaukset samanaikaisesti. Tavoitteena on saavuttaa mittakaavaetuja hankinnoissa, suunnittelussa ja urakoinnissa. Roihun mukaan säästöpotentiaali voi nousta noin 20 prosenttiin.

Vantaalla valmistellaan hanketta, jossa kymmenen taloyhtiötä pyrkii etenemään yhteisremonttiin, ja lopullisia päätöksiä on määrä tehdä vuoden lopussa. Myös Turun Hepokullasta saadut kokemukset viittaavat siihen, että usean taloyhtiön yhteistyö voi leikata kustannuksia noin viidenneksellä. Tämä voi parantaa hankkeiden rahoitettavuutta alueilla, joilla yksittäisen yhtiön vakuusarvo ei muuten riitä.

Perämäen mukaan yksittäisen talon remontti ei välttämättä nosta asuntojen arvoa yhtä paljon kuin korjaus maksaa, mutta koko alueen samanaikainen kunnostaminen voi vahvistaa hintatasoa selvästi enemmän. Siksi ryhmäremontit voivat toimia sekä kustannusten hallinnan että alueellisen arvonkehityksen välineenä. Malli vaatii kuitenkin taloyhtiöiltä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä ja pidempää suunnittelua.

Isännöintiliiton kyselyn mukaan vastikerästit ja asuntojen haltuunotot ovat yleistyneet, kun heikentynyt taloustilanne on heikentänyt kotitalouksien maksukykyä ja kiristänyt taloyhtiöiden kassatilannetta. Jutussa kuvattiin myös, miten haltuunottoa käytetään taloyhtiön taloussuojana: asunto voidaan vuokrata eteenpäin ja vajetta paikata vuokratuloilla sekä tarvittaessa puskurivaroilla.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?