MTK: Suomen kananmunavienti kasvaa ja kiristää vähittäiskaupan saatavuutta

MTK: Suomen kananmunavienti kasvaa ja kiristää vähittäiskaupan saatavuutta
Kananmunista pula kaupoissa

MTK:n mukaan yli neljännes Suomessa tuotetuista kananmunista menee nyt vientiin, mikä järjestön arvion mukaan heijastuu kaupoissa näkyvään niukkuuteen. Järjestön asiantuntija Mari Lukkariniemi sanoo Ylen aamussa, että pakkaamot saavat muualla Euroopassa munista korkeampaa hintaa kuin kotimarkkinalla. Hänen mukaansa tämä ohjaa toimituksia ulkomaille tilanteessa, jossa suomalainen kauppa ei ole valmistautunut maksamaan markkinahintaa.

Kohokohdat

  • Euroopassa kananmunista saa jopa euron enemmän kilolta, mikä ohjaa suomalaisten pakkaamoiden toimituksia vientiin kotimaan sijaan.
  • Suomessa kananmunatuotanto, noin 80 miljoonaa kiloa vuodessa, ylittää kotimaisen tarpeen viidenneksellä, mutta tarjonta niukkenee vientiin ohjautumisen vuoksi.
  • Markkinaosapuolten eriävät näkemykset kananmunapulan syistä kasvattavat jännitettä ja voivat lisätä painetta kotimaan hintoihin sekä kaupan hankintakäytäntöihin.

Viennin hintakannuste ohjaa toimituksia

Lukkariniemen mukaan viennin kasvu liittyy suoraan siihen, että kananmunista voi saada Euroopassa jopa euron enemmän kilolta, jos niitä myy esimerkiksi Saksaan. Tämä parantaa pakkaamoiden vientikannattavuutta verrattuna kotimaan myyntiin. Hänen arvionsa mukaan kyse on markkinahinnoittelusta, joka vaikuttaa siihen, mihin tuotantoa ohjataan.

MTK:n viesti poikkeaa kauppaketjujen selityksistä, joissa munapulaa on perusteltu kasvaneella kysynnällä ja sillä, että kanoja vaihdetaan kanaloissa uusiin yleensä noin puolentoista vuoden välein. Lukkariniemen mukaan nämä tekijät eivät kuitenkaan selitä nykyistä tilannetta. Hänen mukaansa lattiakananmunia tuotetaan Suomessa enemmän kuin kuorimunia kulutetaan.

Tuotanto ylittää kotimaisen tarpeen

Suomessa tuotetaan kananmunia noin 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on lähteen mukaan noin viidenneksen enemmän kuin suomalaisten vuosittainen tarve. Tästä näkökulmasta kotimaisen tarjonnan niukkuus liittyy MTK:n mukaan enemmän tuotteiden ohjautumiseen vientiin kuin tuotannon kokonaismäärään.

Lukkariniemen mukaan myöskään kulutuksen kehitys ei tue väitettä äkillisestä kysyntäpiikistä. Hänen mukaansa joulu-helmikuun aikana kulutus ei tilastojen perusteella ole kasvanut. Tämän vuoksi MTK katsoo, ettei kulutukseen vetoaminen yksin riitä selittämään kaupoissa näkyvää kananmunien saatavuusongelmaa.

Eriävät arviot korostavat markkinajännitettä

Tilanne nostaa esiin jännitteen tuottajien, pakkaamoiden ja vähittäiskaupan välillä. Jos vientimarkkina maksaa kotimaata paremmin, toimituksia voi siirtyä pois Suomesta, vaikka kokonaistuotanto ylittääkin kotimaisen tarpeen. Tämä voi lisätä painetta kotimaisiin hintoihin ja kaupan hankintakäytäntöihin elintarvikesektorilla.

Samalla keskustelu munapulan syistä kertoo siitä, että markkinaosapuolilla on eri näkemys ongelman perussyystä. Kauppa painottaa kysynnän ja tuotantokierron vaikutuksia, kun taas MTK nostaa esiin hinnan ja viennin vetovoiman. Elintarvikesektorilla vaikutus näkyy erityisesti saatavuudessa ja hinnoittelussa, jos kotimaan ja vientimarkkinoiden välinen hintaero säilyy.

Aiemmin kerroimme EU:n ja Australian kauppasopimuksesta, jonka arvioidaan kasvattavan EU:n vientiä Australiaan yli 30 prosenttia ja tuovan yrityksille noin miljardin euron vuotuiset säästöt. Sopimus liittyi myös kiistakysymysten, kuten lihan markkinoillepääsyn ja tuontiverojen, ratkomiseen sekä EU:n pääsyn parantamiseen kriittisiin raaka-aineisiin, mikä kytkeytyy suoraan toimitusketjujen ennustettavuuteen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.