U.S. Nato-sitoutumisen heikentämisuhka lisää liittouman poliittista riskiä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
U.S. Nato-sitoutumisen riski

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Markkinakatsaus

Välittäjät

Sääntelyuutiset

Sholanke Dele

01.04.2026

U.S. Nato-sitoutumisen heikentämisuhka lisää liittouman poliittista riskiä — Nato-sitoutuminen vaakalaudalla

Donald Trump kertoo Reutersin mukaan toistavansa puheessaan uhkauksen Yhdysvaltojen irtautumisesta Natosta, vaikka maan vuoden 2023 laki edellyttää siihen kongressin hyväksyntää. Ajoitus korostaa liittouman epävarmuutta tilanteessa, jossa Washingtonin ja eurooppalaisten Nato-maiden erimielisyydet Iraniin liittyvästä sotilaallisesta tuesta ovat kärjistyneet. Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Eoin Michéal McNamara arvioi, että presidentti voi ilman muodollista eroa heikentää U.S.:n käytännön sitoutumista niin paljon, että jäsenyyden merkitys supistuu olennaisesti.

Kohokohdat

Trump uhkaa vetää Yhdysvallat pois Natosta, mutta joulukuussa 2023 säädetty laki estää eron ilman senaatin kahden kolmasosan enemmistöä.
Iranin sodan ja liittolaisten haluttomuuden tukea Yhdysvaltoja kasvattavat Naton poliittista kriisiriskiä ja lisäävät jännitteitä jäsenmaiden välillä.
Presidentti voi heikentää Naton toimintakykyä vähentämällä U.S.:n joukkoja Euroopassa, mikä lisää painetta Euroopan puolustusmenojen kasvattamiseen.

Vetäytymisuhka ja oikeudelliset rajat

Trump sanoo brittilehti The Telegraphille antamassaan haastattelussa voivansa vetää Yhdysvallat pois Natosta, mutta voimassa oleva lainsäädäntö rajoittaa presidentin toimivaltaa. Joulukuussa 2023 hyväksytty laki estää presidenttiä irrottamasta maata liittoumasta ilman senaatin kahden kolmasosan enemmistön tukea. McNamaran mukaan täysimittainen irtautuminen kongressin kautta ei siksi näytä todennäköiseltä.

Lakia valmisteltiin aikana, jolloin Washingtonissa varauduttiin Trumpin mahdolliseen paluuseen presidentiksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden jälkeen. Yksi muutoksen näkyvistä tukijoista oli tuolloin republikaanisenaattori Marco Rubio, joka kuvasi Natoa Yhdysvaltojen kansallisia etuja suojaavaksi keskeiseksi sotilasliittoumaksi. Nyt Rubio toimii Trumpin ulkoministerinä ja katsoo omien sanojensa mukaan, että liittouman arvoa U.S.:lle on arvioitava uudelleen Iranin sodan jälkeen.

Iran-kiista kiristää liittolaissuhteita

McNamara näkee Trumpin tuoreiden lausuntojen olevan aiempaa selvempi kärjistys Nato-retoriikassa. Taustalla on presidentin tyytymättömyys siihen, etteivät muut Nato-maat ole halunneet tukea Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäystä Iraniin tai lähettää joukkoja turvaamaan Hormuzinsalmea. Tutkijan mukaan juuri tämä ristiriita kasvattaa liittouman sisäistä poliittista kriisiriskiä.

Tekstin mukaan Yhdysvallat ja Israel aloittavat sotansa Irania vastaan kertomatta siitä etukäteen Nato-maille. Kun sotilaallinen tilanne heikkenee U.S.:n näkökulmasta, Trump vaatii liittolaisilta apua, ja kieltäytymisen jälkeen hän alkaa muistuttaa, että päätös jää mieleen. McNamara arvioi, että viimeisin ulostulo voi toimia myös painostuskeinona, jolla Nato-maita pyritään saamaan mukaan Iran-operaatioon.

Euroopan puolustuspaine kasvaa

Vaikka muodollinen ero Natosta olisi vaikea toteuttaa, McNamaran mukaan presidentti voi käytännössä halvaannuttaa liittouman toimintaa. Hän voi esimerkiksi vähentää edelleen U.S.:n joukkoja ja kalustoa Euroopassa sekä heikentää poliittista sitoutumista yhteiseen puolustukseen. Tällainen linja jättäisi Yhdysvallat nimellisesti jäseneksi, mutta muuttaisi liittouman toimintakykyä olennaisesti.

Tutkijan mukaan kehitys on jälleen uusi merkki siitä, että Euroopan on vahvistettava omaa puolustuspanostaan. Muuten maanosa pysyy alttiina Washingtonin painostukselle ja turvallisuuspoliittiselle kiristykselle. Nato-keskustelu saa näin myös talous- ja puolustusteollisuuspoliittisen ulottuvuuden, kun eurooppalaisilta mailta voidaan vaatia lisää investointeja omaan suorituskykyynsä.

Kerroimme aiemmin EU-komissaari Dan Jörgensenin varoituksesta, jonka mukaan Lähi-idän sota voi aiheuttaa EU:lle pitkäkestoisia häiriöitä kansainvälisessä energiakaupassa, vaikka akuutti huoltovarmuus on toistaiseksi hallinnassa. Samassa yhteydessä EU-maiden energiaministerit valmistautuivat arvioimaan toimitusvarmuutta ja koordinaatiotoimia, ja Suomesta kokoukseen osallistui ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Aiemmassa jutussa nostimme esiin myös, miten Iranin sodan ja Hormuzinsalmen häiriöiden heijastusvaikutukset näkyivät jo polttoainehintojen nousuna Suomessa ja lisäsivät painetta mahdollisille tukitoimille.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?