Suomen eläkejärjestelmä kohtaa säästöpaineita ensi vaalikaudella

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Eläkejärjestelmä säästöpaineet

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Keskuspankkien uutiset

Dan Blystone

06.04.2026

Suomen eläkejärjestelmä kohtaa säästöpaineita ensi vaalikaudella — Eläkejärjestelmä paineissa

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto sanoo haastattelussa, että eläkejärjestelmään kohdistuvat sopeutuspaineet kasvavat, kun puolueet hakevat 8–11 miljardin euron julkisen talouden tasapainotusta ensi hallituskaudella. Hänen mukaansa yli 40 miljardin euron vuotuinen eläkepotti houkuttelee päätöksentekijöitä, mutta eläke-etuuksien suorat heikennykset voivat rapauttaa luottamusta järjestelmään. Kautto arvioi, että valtion kannalta vähiten haitallinen tapa kerätä lisärahaa olisi eläkkeiden verotuksen muuttaminen nykyisestä.

Kohokohdat

Valtiovarainministeriön mukaan eläkeindeksin alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä säästäisi 1–1,1 miljardia euroa neljässä vuodessa, nopeaa vaikutusta haettaessa.
Palkattomien jaksojen ja ansiosidonnaisen työttömyysajan eläkekertymän leikkaaminen mahdollistaisi miljardiluokan pitkän aikavälin säästöjä ETK:n laskelmien mukaan.
Viimeisin eläkeuudistus hillitsee eläkevakuutusmaksujen nousua ja vakauttaa indeksiä, mutta ei kata ensi vaalikauden 8–11 miljardin euron sopeutuspainetta.

Sopeutuskeinot kohdistuvat indeksiin ja etuuksien kertymään

Kauton mukaan lyhyen aikavälin säästöjä on vaikea löytää ilman puuttumista työeläkeindeksiin, koska se vaikuttaa nopeasti maksettaviin eläkkeisiin. Tekstissä viitataan valtiovarainministeriön vuoden 2023 laskelmaan, jonka mukaan indeksin alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä säästäisi 1–1,1 miljardia euroa neljässä vuodessa. Hän huomauttaa kuitenkin, että yksityisalojen eläkkeissä hyöty jäisi ensivaiheessa eläkeyhtiöille, ellei muutosta yhdistettäisi verotukseen tai maksujen uudelleenohjaukseen.

Pidemmän aikavälin säästöjä voisi syntyä myös palkattomien jaksojen eläkeoikeuksiin puuttumalla. Kautto nostaa esiin tutkintojen perusteella kertyvän eläkkeen, josta maksetaan nyt noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, mutta jonka kustannus kasvaa ETK:n laskelmien mukaan noin miljardiin euroon vuoteen 2090 mennessä. Lisäksi ansiosidonnaiselta työttömyysajalta kertyvän eläkkeen poistaminen tuottaisi hänen mukaansa nopeampia vaikutuksia, koska työttömyys on Suomessa korkealla tasolla.

Kautto suhtautuu varauksella myös malleihin, joissa työeläkemaksuja tai rahastoja käytettäisiin muiden julkisten menojen, kuten sote-palvelujen, rahoittamiseen. Hänen arvionsa mukaan tällainen ratkaisu heikentäisi työeläkejärjestelmän rahoituspohjaa ilman, että julkisen talouden kokonaiskuva olennaisesti paranisi. Siksi hän korostaa, että säästötoimien tavoitteet pitäisi määritellä tarkasti ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Luottamus järjestelmään ohjaa ETK:n linjaa

Kautto sanoo, että ETK puolustaa eläkejärjestelmän vakautta, vaikka sen lakisääteinen tehtävä on ensisijaisesti tuottaa tietoa ja laskelmia päätöksenteon tueksi. Hänen mukaansa vuosikymmenten aikana rakennettu järjestelmä on kohtuullisen hyvässä kunnossa, minkä vuoksi sen tahallinen heikentäminen olisi korkean kynnyksen ratkaisu. Hän pitää tärkeänä, että eläketurva säilyy ennakoitavana ja sääntöjen muutokset pysyvät harvoina.

Haastattelun mukaan työeläkejärjestelmä on Suomessa edelleen kolmikannan keskeinen linnake, jossa työnantaja- ja työntekijäjärjestöillä on vahva rooli. Kautto muistuttaa, että yksityisten työeläkkeiden taso ja rahoitus liittyvät myös työn hintaan, eivät vain valtiontalouteen. Tästä syystä järjestelmän päätösvaltaa ei hänen mukaansa ole luontevaa siirtää kokonaan lyhytjänteisen poliittisen ohjauksen varaan.

Tekstissä todetaan myös, että viimeisin eläkeuudistus on valmisteltu kolmikantaisesti ja hallitus on antanut sitä koskevat lakiesitykset eduskunnalle hiljattain. Uudistuksen tavoitteena on hillitä eläkevakuutusmaksujen nousupainetta ja rakentaa vakauttajaa eläkeindeksiin, mutta se ei suoraan vähennä ensi vaalikauden 8–11 miljardin euron sopeutuspainetta. Kauton mukaan myös poliittisten päättäjien on siksi arvioitava, millaisia säästötavoitteita ne todella asettavat eläkejärjestelmälle.

Kirjoitimme aiemmin Laboren arviosta, jonka mukaan Suomen talouskasvu jää tänä ja ensi vuonna aiempaa ennustetta heikommaksi, vaikka yksityinen kulutus ja investoinnit tukevat vielä lievää kasvua. Artikkelissa korostuivat julkisen talouden vaikeudet ja työmarkkinoiden heikkous sekä geopoliittiset riskit, jotka voivat painaa kasvua lähelle nollaa ja lisätä epävarmuutta myös energian hintojen kautta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?