Suomen sähkön huoltovarmuusmaksu nostaa siirtohintoja ja kasvattaa rahaston tuloja

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Sähkön huoltovarmuusmaksu ja siirtohinnat

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

17 tuntia sitten

Suomen sähkön huoltovarmuusmaksu nostaa siirtohintoja ja kasvattaa rahaston tuloja — Huoltovarmuusmaksu kallistaa sähkön

Huhtikuun alusta voimaan tullut sähkön huoltovarmuusmaksun korotus näkyy kotitalouksien ja teollisuuden siirtolaskuissa, vaikka euromääräinen vaikutus jää useimmille kuluttajille rajalliseksi. Muutos heijastaa samalla Suomen varautumisen kasvaneita rahoitustarpeita tilanteessa, jossa fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen on heikentänyt huoltovarmuusrahaston tuottoa.

Kohokohdat

Sähkön siirtomaksun huoltovarmuusmaksu nousi huhtikuussa 0,013 sentistä 0,085 senttiin kilowattitunnilta, nostaen kuluttajien sähkölaskuja.
Korotus lisää sähkölämmitteisen omakotitalon kustannuksia noin 1,50 eurolla ja suurten teollisuuslaitosten kuluja yli 10 000 eurolla vuodessa.
Huoltovarmuusrahaston vuosituotto nousee noin 36 miljoonasta eurosta 91,9 miljoonaan euroon, lisäten rahoitusta kriisivarautumiseen 56 miljoonalla eurolla vuodessa.

Maksun korotus näkyy sähkölaskuissa

YLE:n mukaan sähkön siirtomaksun osana perittävä huoltovarmuusmaksu on noussut huhtikuun alusta 0,013 sentistä 0,085 senttiin kilowattitunnilta. Maksu on veroluonteinen, ja Lahti Energian sähköverkkojohtajan Antti Rautiaisen mukaan jakeluverkkoyhtiöt tilittävät sen suoraan valtiolle ilman, että siitä jää tuloa yhtiöille.

Lahti Energian laskelmien perusteella korotus merkitsee sähkölämmitteisessä omakotitalossa noin 1,50 euron ja kerrostaloasunnossa noin 10 sentin kuukausittaista lisäystä. Suurimmille teollisuuslaitoksille vaikutus nousee yli 10 000 euroon vuodessa, koska maksun yksikköhinta on sama kaikille asiakkaille.

Korotuksen taustalla ovat turvallisuusympäristön muutokset koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Samalla varautumisen tarve on kasvanut, kun yhteiskunnan kriisinkestävyyteen kohdistuu aiempaa enemmän paineita.

Rahaston rahoitus ja vaikutus varautumiseen

Huoltovarmuuskeskuksen operatiivisen osaston johtajan Jaakko Pekin mukaan maksulla rahoitetaan yhteiskunnan varautumista vakaviin häiriötilanteisiin ja kriiseihin. Maksua kerätään sähkön lisäksi myös muun muassa bensiinin ja dieselin käytöstä, ja sen laskennallinen keskimääräinen taso on noin 16 euroa suomalaista kohden vuodessa.

Huoltovarmuusrahastosta maksetaan esimerkiksi lääkkeiden velvoitevarastoinnista yrityksille aiheutuvia korvauksia sekä tietoliikenteeseen liittyviä varautumisinvestointeja. Pekin mukaan kyse on käytännössä vakuutusmaksun kaltaisesta järjestelystä, jolla pyritään varmistamaan polttoaineen, sähkön ja ruoan saatavuus myös poikkeusoloissa.

Sähkön huoltovarmuusmaksun korotus nostaa rahaston vuosituottoa noin 36 miljoonasta eurosta 91,9 miljoonaan euroon, eli lisäystä tulee noin 56 miljoonaa euroa vuodessa. Pekin mukaan rahastomalli auttaa Suomea rahoittamaan kriisitoimia nopeasti ilman, että valtion talousarvioon tarvitsee välttämättä tehdä aikaa vievää lisätalousarviota.

Aiemmassa jutussamme tarkastelimme Nato-maiden puolustusmenojen nopeaa kasvua ja sitä, miten jäsenet sitoutuvat nostamaan varsinaiset puolustusmenot 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Vertailussa Suomi nousi kärkitasolle asukaskohtaisilla menoilla, mikä kuvastaa turvallisuusympäristön muutoksen myötä kiristyviä rahoitustarpeita myös laajemmin yhteiskunnan varautumisessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?