Hyvinvointialueet varautuvat toimeentulotukihakemusten kasvuun Suomessa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Toimeentulotukihakemusten kasvu hyvinvointialueilla

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Keskuspankkien uutiset

Sholanke Dele

18.04.2026

Hyvinvointialueet varautuvat toimeentulotukihakemusten kasvuun Suomessa — Toimeentulotukihakemusten kasvu

Toimeentulotuen tarve kasvaa kevään aikana useimmilla hyvinvointialueilla, kun taloustilanne heikkenee ja sosiaaliturvan kiristykset lisäävät painetta pienituloisiin kotitalouksiin. Yhdeksän Ylen kyselyyn vastannutta aluetta arvioi hakemusmäärien nousevan, ja osa alueista lisää rahoitusta sekä henkilöstöä tilanteen hallitsemiseksi.

Kohokohdat

Helsingissä perustoimeentulotuen menot kasvoivat viime vuonna 24 prosenttia, ja harkinnanvaraiseen tukeen on varattu 13 miljoonaa euroa vuodelle 2024.
Pirkanmaan sosiaalitoimi varautuu jopa 10 prosentin kustannusten nousuun vuoteen 2025 verrattuna, ja alueelle on perustettu kaksi uutta etuuskäsittelijän virkaa.
Täydentävän toimeentulotuen ohjeistusten yhtenäistämistä suunnitellaan valtakunnallisesti, ja sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee päivitetyn soveltamisoppaan myöhemmin.

Hakemusmäärien kasvu näkyy budjeteissa

Ylen kyselyn mukaan Helsinki ja useat hyvinvointialueet varautuvat siihen, että toimeentulotukihakemuksia tulee lisää kevään ja vuoden 2026 aikana. Yle kysyi asiasta Helsingin lisäksi 21 hyvinvointialueelta, joista 16 vastasi, ja yhdeksän aluetta arvioi yleisen taloustilanteen sekä sosiaaliturvan kiristysten nostavan hakemusmääriä.

Helsingissä Kelan myöntämän perustoimeentulotuen menot kasvoivat viime vuonna 24 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Samalla Helsingin kaupungin myöntämän täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menot kasvoivat seitsemän prosenttia, ja kaupunki on lisännyt tälle vuodelle harkinnanvaraiseen tukeen miljoona euroa lisärahoitusta. Kokonaisuudessaan harkintaan perustuvan toimeentulon kustannuksiin on varattu 13 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupungin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela sanoo näkymää vuoteen 2026 pelottavaksi. Kaupunki pyrkii hänen mukaansa auttamaan ihmisiä selviämään tilanteesta ja vaikuttamaan Kelaan sekä ministeriöön, ja asiakastyöhön on palkattu tänä vuonna seitsemän uutta työntekijää.

Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla harkinnanvaraisen tuen hakemusmäärät ja kulut ovat myös kasvaneet viime kuukausina. Pirkanmaalla sosiaalitoimi varautuu budjetissa jopa 10 prosentin kustannusten nousuun vuoteen 2025 verrattuna, ja alueelle on perustettu kaksi uutta etuuskäsittelijän virkaa hakemusmäärien kasvun vuoksi.

Paine kohdistuu ruokaan, asumiseen ja alueiden linjauksiin

Ihmisten avuntarve kohdistuu yhä useammin perustarpeisiin, kuten ruokaan, ja asumiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät erityisesti kasvukeskuksissa, joissa asuminen on kallista. Helsingissä muuttoihin ja raivaussiivouksiin liittyvä tuki on kasvanut 34 prosenttia vuodessa.

Luhtaselan mukaan kaupunki ei kuitenkaan automaattisesti paikkaa Kelan hylkäämiä tukipäätöksiä, vaan harkinnanvaraisen tuen käytössä noudatetaan omia periaatteita. Hänen mukaansa ensisijaisesti Kela maksaa lääkkeet ja muut sille kuuluvat kulut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen arvioi, että hakemusmäärien kasvu kertoo ihmisten ahdingon syvenemisestä. Hänen mukaansa ongelmana on se, että useat leikkaukset kohdistuvat samaan pienituloiseen ryhmään, eikä tilanteeseen ole näkyvissä helpotusta ennen kuin työllisyystilanne kohenee.

Hyvinvointialueiden välillä on myös eroja siinä, mihin harkinnanvaraista tukea myönnetään. Täydentävän toimeentulotuen ohjeistusten yhtenäistämistä suunnitellaan valtakunnallisesti, ja alueiden linjaukset voivat muuttua sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee päivitetyn oppaan toimeentulotukilain soveltajille.

Käsittelimme aiemmin hallituksen esitystä hyvinvointialueiden rahoitusmallin kolmannen vaiheen muutoksista, jotka etenevät eduskunnan käsittelyyn osana rahoituksen uudistusta. Jutussa korostuivat pitkäaikaisdiagnoosien aiempaa tarkempi huomiointi, säästökompensaation poisto sekä rahoituksen kehitystä tasaava perälautamalli, joiden arvioitiin vaikuttavan alueiden talouden ennakoitavuuteen ja valtionrahoituksen jakautumiseen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?