Suomen julkishallinto hakee tekoälystä tuottavuutta, mutta laajamittainen käyttöönotto etenee hitaasti

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Tekoäly julkishallinnossa Suomessa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Dan Blystone

21.04.2026

Suomen julkishallinto hakee tekoälystä tuottavuutta, mutta laajamittainen käyttöönotto etenee hitaasti — Tekoäly muuttaa hallintoa

Suomen kunnissa ja valtionhallinnossa etsitään tekoälystä keinoja paikata heikkenevää taloustilannetta, eläköitymistä ja hallinnon raskasta manuaalista työtä. Yksittäiset pilotit tuottavat jo nopeampia prosesseja, mutta niiden laajentaminen koko julkiseen hallintoon on edelleen kesken.

Kohokohdat

Konneveden kunta automatisoi yksityistieavustusten käsittelyn tekoälyllä, lyhentäen käsittelyaikaa kuukausista päiviin ja vähentäen inhimillisiä virheitä.
Suomen julkishallinnon tekoälykokeiluja hidastavat johtaminen, hallinnon siilot ja kansallisten rakenteiden puute, vaikka mm. Tanska ja UK ovat jo kehittäneet ratkaisuja.
Hallitus on osoittanut 10 miljoonaa euroa valtionhallinnon tekoälyn käyttöön ja Sitra 50 miljoonan euron ohjelmaan, mutta merkittäviä säästöjä edellyttää ratkaisujen laaja skaalaaminen kuntiin.

Kuntapilotit ja valtakunnalliset esteet

YLE:n mukaan Konneveden kunta automatisoi viime vuonna yksityistieavustusten hakemisen ja maksatusten käsittelyä siten, että työntekijä tarkasti lopuksi tekoälyn ehdottaman päätöksen. Kunnanjohtaja Mika Pasanen mukaan aiemmin kuukausia kestänyt käsittely hoitui päivissä, samalla kun inhimilliset virheet vähenivät ja hakeminen helpottui tiehoitokunnille.

Konnevesi ei vienyt hanketta eteenpäin yksin, vaan mukana oli seitsemän muuta pientä kuntaa eri puolilta Suomea ja Sitra rahoitti kokeilua. Pasasen mukaan automaatio ja tekoäly voivat auttaa tekemään työtä pienemmällä henkilöstöllä ja tehdä kuntatyöstä houkuttelevampaa koulutetuille asiantuntijoille aikana, jolloin Keva arvioi 30 prosentin kuntatyöntekijöistä eläköityvän seuraavan kymmenen vuoden aikana, Konnevedellä lähes 40 prosentin.

Sitran ohjelmajohtaja Jonna Heliskoski arvioi, että Suomi uhkaa jäädä jälkeen julkisen sektorin tekoälyn hyödyntämisessä, koska onnistuneita kokeiluja ei osata levittää laajasti. Hänen mukaansa esteenä eivät ole ensisijaisesti teknologia vaan johtaminen, hallinnon siilot sekä kansallisten rakenteiden ja toimintamallien puute, joita esimerkiksi Tanska ja UK ovat jo rakentaneet.

Sääntely, rahoitus ja odotetut säästöt

Valtiovarainministeriön johtavan asiantuntijan Olli-Pekka Rissasen mukaan tekoälyn käyttöönotossa ei kannata edetä liian nopeasti, koska teknologia muuttuu viikoittain ja julkisen hallinnon lainsäädäntö uudistuu hitaammin. Hänen mukaansa julkishallinto voi nyt hyödyntää automaattista päätöksentekoa sääntöpohjaisella ohjelmoinnilla, mutta generatiivista tekoälyä ei voida käyttää harkintaa vaativissa ratkaisuissa eikä salassa pidettävien asiakirjojen käsittelyssä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tekoälyavusteisista viranomaispäätöksistä, mutta eteneminen on ollut hidasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoidontarpeen arviointia koskeva esitys on eduskunnan käsittelyssä ja julkisen hallinnon neuvontapalveluihin liittyvän lain on määrä valmistua toukokuussa, samalla kun pääministeri on nimittänyt huhtikuussa selvityshenkilön ja kansallisen tekoälyneuvonantajan vauhdittamaan julkisten palvelujen kehitystä.

Rissasen mukaan hallitus vauhdittaa tekoälyn käyttöä valtionhallinnossa 10 miljoonalla eurolla, vaikka erillisrahoitusta ei ole vielä käytetty. Sitralla on lisäksi 50 miljoonan euron monivuotinen rahoitusohjelma, ja Konneveden vetämälle jatkohankkeelle on myönnetty 600 000 euroa, jotta teknologiaa ja palveluja voidaan monistaa muihin kuntiin.

Sekä ministeriössä että Sitrassa katsotaan, ettei julkishallinto tarvitse nyt liian tiukkaa tekoälystrategiaa, vaan yhteisiä tavoitteita ja käytännön uudistuksia palveluprosesseihin. Heliskoski ei odota merkittäviä säästöjä pelkistä piloteista, kun taas Rissanen pitää realistisena 5-10 prosentin säästöä nykykuluista, jos toimivia ratkaisuja saadaan skaalattua laajemmin kuntiin ja valtionhallintoon.

Aiemmassa jutussamme Kevan varoitus nuorten heikentyneestä luottamuksesta eläkejärjestelmään nosti esiin, miten yhä useampi varautuu vanhuuteen omilla sijoituksilla. Kävimme läpi myös eduskunnassa etenevää eläkeuudistusta, joka lisäisi eläkesijoitusten riskinottoa muun muassa nostamalla osakesijoitusten enimmäisrajan 85 prosenttiin, vaikka Kevan mukaan useimmille keski- ja pienituloisille varhaisen eläköitymisen tavoite on käytännössä vaikea saavuttaa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?