Suomen metsäteollisuus saa eniten yritystukia

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Suomen metsäteollisuuden yritystuet

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Dan Blystone

27.04.2026

Suomen metsäteollisuus saa eniten yritystukia — Metsäteollisuus suurin tuensaaja

Suomi on jakanut yritystukia noin seitsemän miljardin euron edestä vuosina 2020-2025, samalla kun julkinen talous velkaantuu ja muualla tehdään miljardiluokan leikkauksia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisen tietopalvelun mukaan suurin yksittäinen tuensaaja on UPM-Kymmene lähes 140 miljoonalla eurolla kuuden vuoden aikana.

Kohokohdat

UPM-Kymmene sai vuosina 2020-2025 eniten yritystukia, painottuen päästökaupan kompensaatioon ja teollisuuden sähköistämistukeen, kokonaisuudessaan noin miljardi euroa vuodessa koko sektorille.
Etlan tutkimuksen mukaan merkittävimpiä vaikutuksia on havaittu suoria tutkimus-, kehitys- ja investointitukia kohdentamalla erityisesti pienille ja alkuvaiheen yrityksille, kun taas sähköistämistuen tuottavuusvaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.
Vuonna 2023 vihreän siirtymän investointihyvitystä jaettiin 40 hankkeelle yhteensä 2,3 miljardin euron edestä, ja hyvitettävyyden jatkosta odotetaan EU:n komission päätöstä.

Yritystukien jakautuminen ja UPM:n perustelut

Ylen kokoamien tietojen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä Yritystukien julkinen tietopalvelu näyttää, että tukia on maksettu 121 000 yritykselle vuosina 2020-2025. Kahden viime vuoden aikana tukisummaa on jaettu noin miljardi euroa vuodessa, ja eniten tukea on saanut UPM-Kymmene.

UPM on saanut erityisesti päästökaupan kustannuksia kompensoivaa tukea sekä teollisuuden sähköistämistukea. Lisäksi yhtiö on saanut pienempiä eriä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

UPM:n yhteiskuntasuhdejohtaja Stefan Sundmanin mukaan tukia on käytetty esimerkiksi sähköön, raaka-aineisiin, henkilöstöön ja kuljetuksiin liittyviin kustannuksiin. Hänen mukaansa yhtiö on rakentanut sähkökattiloita, hankkinut tehtaille biopohjaista polttoainetta ja kehittänyt autoihin uusiutuvaa dieseliä.

Sundman sanoo, että tuet ovat osa kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämistä. Hänen mukaansa yhtiö hakee kaikki keinot, joilla tehtaiden kilpailukykyä voidaan parantaa, vaikka UPM on tehnyt voittoa koko tarkastelujakson ajan ja jakanut osinkoa.

Hänen mukaansa kyse ei ole vain menoista, koska UPM on maksanut kuuden vuoden aikana veroja ja veroluonteisia maksuja noin 3,7 miljardia euroa. Sundmanin mukaan yritystuilla tuetaan samalla työpaikkojen säilymistä ja teollisen toiminnan jatkuvuutta Suomessa.

Tukien vaikuttavuus ja uuden tuen valmistelu

Etlan vanhemman tutkijan Maria Wangin mukaan etenkin paljon energiaa käyttävälle teollisuudelle maksettu sähköistämistuki edustaa säilyttävää yritystukea, joka ylläpitää nykyistä rakennetta ilman selvää lisähyötyä. Etlan katsauksen mukaan tuella ei ole havaittu merkittäviä vaikutuksia yritysten tuottavuuteen, liikevaihtoon tai energiatehokkuuteen.

Wangin mukaan sähköistämistuki ei ole ollut hyvin suunniteltu tai toteutettu. Hänen mukaansa tuki on voinut jopa heikentää kannustimia vähentää sähkönkulutusta, koska yrityksille kompensoidaan sähkön hintaa, vaikka sähkö on Suomessa ollut halpaa ja osa tuensaajista tuottaa sähköä myös itse.

Sähköistämistuki on käytössä vielä tämän vuoden, ja Wang pitää sen päättymistä hyvänä asiana. UPM taas katsoo, että vastaavia tukia jatketaan kilpailijamaissa, erityisesti Saksassa, missä Sundmanin mukaan tuki on ollut noin kolme kertaa Suomea suurempi.

Viime vuonna yrityksillä oli käytössä myös vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettu investointihyvitys, jota myönnettiin 40 hankkeelle yhteensä 2,3 miljardin euron edestä. Business Finlandin hankejohtaja Sini Uuttu sanoo, että yritys voi vähentää hyvityksen yhteisöverostaan, kun investointi on toteutettu, otettu käyttöön ja alkaa tuottaa verotettavaa tuloa.

Hallituksen esitysluonnos verohyvityksen jatkosta on nyt EU:n komission arvioitavana. Wang pitää keskeisenä kysymyksenä sitä, ohjautuvatko tuet hankkeisiin, jotka toteutuisivat ilman tukeakin, vai synnyttävätkö ne aidosti uutta toimintaa.

Etlan mukaan vaikuttavimpia ovat suorat tutkimus-, kehitys- ja investointituet, etenkin jos niitä kohdennetaan pienille ja alkuvaiheen yrityksille. Wangin mukaan tukien lopullinen arvo riippuu siitä, synnyttävätkö ne uutta kasvua vai jäävätkö ne tavanomaiseksi, vanhaa rakennetta ylläpitäväksi teollisuuspolitiikaksi.

Aiemmassa jutussamme hallituksen kehysriihen päätökset ympäristölle haitallisista tuista nostivat esiin, että turpeelle, fossiilisille polttoaineille ja maakuntalennoille kohdistuvaa rahoitusta lisätään samaan aikaan kun muualta haetaan säästöjä. Tarkastelimme myös, miten esimerkiksi ammattidieselin ja hiilidioksidiveron kevennysten kaltaiset ratkaisut voivat heikentää kannusteita päästövähennyksiin ja vaikeuttaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?