Suomen aurinkovoima ohittaa tuulivoiman uudisrakentamisen sähkömarkkinan hintapaineessa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Aurinkovoima ohittaa tuulivoiman

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

28.04.2026

Suomen aurinkovoima ohittaa tuulivoiman uudisrakentamisen sähkömarkkinan hintapaineessa — Aurinko ohittaa tuulen

Suomessa teollisen mittakaavan aurinkosähkön rakentaminen etenee tänä vuonna ennätystahtia, samalla kun tuulivoiman uusien hankkeiden valmistuminen putoaa jyrkästi aiemmista huippuvuosista. Muutos tekee vuodesta ensimmäisen, jolloin maahan valmistuu enemmän uutta aurinkovoimakapasiteettia kuin tuulivoimaa.

Kohokohdat

Suomeen rakennetaan vuonna 2024 lähes 500 megawattia uutta aurinkovoimaa ja vain 180 megawattia tuulivoimaa, mikä merkitsee historiallista trendin muutosta.
Sähkön alhainen markkinahinta tuulisina kausina vaikeuttaa uusien tuulivoimainvestointien kannattavuutta ja lisää teollisten pitkäaikaisten sopimusten merkitystä.
Aurinkovoiman investointien kannattavuus paranee tuotannon ajoituksen, paneelien tehokkuuden kasvun ja kustannusten laskun ansiosta, sekä sen osuuden ennustetaan kuusinkertaistuvan Suomessa vuoteen 2035 mennessä.

Aurinkoinvestoinnit kasvavat, tuulivoima hidastuu

YLE:n mukaan Suomeen rakennetaan tänä vuonna lähes 500 megawattia uutta aurinkosähkökapasiteettia, kun taas uutta tuulivoimaa valmistuu arviolta vain 180 megawattia. Teollisen tuuli- ja aurinkovoiman edunvalvontajärjestö Suomen uusiutuvat arvioi, että kyse on historiallisesta käänteestä Suomen sähkömarkkinalla.

Pirkanmaan Urjalaan rakenteilla oleva aurinkosähköpuisto kuvastaa kasvuvaihetta konkreettisesti. Noin 15 hehtaarin alueelle tulee 15 000 aurinkopaneelia, joista reilu kolmannes on jo asennettu, ja puiston vuotuisen tuotannon arvioidaan olevan noin 10 000 megawattituntia.

Työnjohtaja Sampsa Laitisen mukaan rakennustyöt alkoivat tammikuussa, ja kohteen on tarkoitus olla fyysisesti valmis keskikesällä. Vielä vuonna 2020 uutta aurinkovoimaa ei käytännössä rakennettu lainkaan, joten nykyinen taso merkitsee nopeaa kapasiteetin kasvua.

Tuulivoimassa kehitys kulkee vastakkaiseen suuntaan. Vuonna 2022 uutta kapasiteettia valmistui 2 430 megawattia, ja vielä viime vuonna määrä ylitti tuhannen megawatin, mutta tänä vuonna rakentaminen jää vain murto-osaan tästä tasosta.

Hintataso ohjaa hankkeita ja muuttaa investointilogiikkaa

Anni Mikkosen mukaan tuulivoiman rakentamista painaa erityisesti sähkön alhainen markkinahinta tuulisina jaksoina, jolloin tuotantoa tulee runsaasti samaan aikaan. Suomen uusiutuvien toimitusjohtajan mukaan uusien tuulivoimahankkeiden investointipäätöksiä on vaikea tehdä ilman pitkäaikaisia sähkönmyyntisopimuksia teollisten käyttäjien kanssa.

Mikkonen arvioi, että tuulivoiman kysyntä vahvistuu vasta sitä mukaa kun teollisuuden sähköistyshankkeet, kuten vetyhankkeet ja datakeskukset, etenevät luvituksesta rakentamiseen. Hänen mukaansa tulevassa markkinassa uusi tuotanto ja teollinen kulutus etenevät rinnakkain pitkäaikaisten sopimusten varassa.

Aurinkovoiman kannattavuutta tukee se, että sen tuotanto ajoittuu eri aikaan kuin tuulivoiman. Kevään ja kesän valoisina jaksoina tuulee yleensä vähemmän, mikä pitää sähkön hinnan aurinkotuotannolle suotuisampana, eikä aurinkovoiman nykyinen tuotantomäärä vielä paina pörssihintaa olennaisesti.

Suomen Aurinkovoima rakentaa parhaillaan puistoja Urjalan lisäksi Poriin ja Puolangalle sekä suunnittelee uusia hankkeita ainakin Loviisaan, Nivalaan ja Ouluun. Yhtiön tavoitteena on rakentaa vuoteen 2030 mennessä kymmeniä aurinkopuistoja ja seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 500 megawattia aurinkovoimaa, osin hybridipuistoina akkuvarastojen kanssa.

Toimitusjohtaja Jukka Kaarren mukaan aurinkovoiman kasvua tukevat paneelien parantunut tehokkuus ja investointikustannusten lasku. Fingrid puolestaan arvioi, että tuulivoimasta tulee muutamassa vuodessa Suomen suurin sähköntuotantomuoto ja että aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta kuusinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2035 mennessä.

Aiemmassa jutussamme EK:n huhtikuun suhdannebarometrista kerroimme, että teollisuuden suhdannekuva on alkuvuonna vahvistunut ja tuotannon arvioidaan kasvavan, vaikka kokonaisnäkymä pysyy varovaisena. Artikkelissa korostuivat heikko kysyntä sekä epävarmuus ja kustannuspaineet, ja samalla hyödykehintoihin liittyvät nousupaineet nähtiin tekijänä, joka voi ruokkia inflaatio- ja korko-odotuksia. Tämä tausta auttaa ymmärtämään, miksi investointipäätöksissä korostuvat nyt hintasignaalit ja pitkät sopimukset myös energiahankkeissa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?