Suomen valtiovarainministeriö laskee kasvuennustetta, alijäämän ja velkasuhteen arvioidaan heikkenevän
Suomen talouskasvu jää valtiovarainministeriön kevään ennusteen mukaan aiempaa heikommaksi vuonna 2026, kun Lähi-idän kriisi ja öljyn hinnan nousu painavat näkymiä. Samalla julkisen talouden alijäämä syvenee ja velkasuhde jatkaa nousuaan kohti 100 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kohokohdat
- Suomen valtiovarainministeriö laski vuoden 2024 BKT-ennusteen 0,6 prosenttiin aiemmasta 1,1 prosentista Lähi-idän kriisin ja öljyn hinnan nousun vuoksi.
- Julkisyhteisöjen alijäämä nousee 4,6 prosenttiin BKT:sta tänä vuonna ja velkasuhde ylittää 91 prosenttia, jatkaen kasvua 99 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
- Työttömyysaste ylittää 10 prosenttia vuonna 2024 työvoiman kasvun vuoksi, ja energian hinnan nousun arvioidaan heikentävän vientiä.
Kevään ennuste heikentää kasvuodotuksia
YLE:n mukaan valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 0,6 prosenttia, kun ministeriö ennusti vielä joulukuussa kasvuksi 1,1 prosenttia. Ministeriö liittää heikomman näkymän Lähi-idän kriisiin ja siitä seuranneeseen öljyn hinnan nousuun.
Ensi vuonna ja seuraavana vuonna talouden odotetaan kasvavan 1,7 prosenttia. Ennusteen mukaan kasvu vahvistuu jakson loppua kohti, jos öljyn hinta laskee ja talous toipuu suhdannekuopasta.
Ministeriön perusennuste nojaa oletukseen, että Lähi-idän kriisi jää lyhytaikaiseksi eikä aiheuta merkittäviä lisävaikutuksia hintoihin tai euroalueen rahoitusoloihin. Vaihtoehtoisessa heikommassa skenaariossa öljyn hinnan 30 prosentin lisänousu painaisi Suomen talouskasvun tänä vuonna nollaan.
Korkeampi energian hinta kiihdyttää inflaatiota, vaikka kuluttajahintojen nousu jää ministeriön mukaan noin kahteen prosenttiin muiden hintojen maltillisemman kehityksen vuoksi. Kotitalouksien ostovoimaa rasittavat energian kallistuminen ja heikko työllisyystilanne, minkä vuoksi kulutusta lykätään ja säästäminen lisääntyy.
Julkinen talous ja työmarkkinat pysyvät paineessa
Työmarkkinoilla käännettä parempaan ei ministeriön mukaan vielä näy. Työllisten määrä pysyy vakaana, mutta työvoiman kasvu työllisyystoimien ja maahanmuuton seurauksena nostaa työttömyysasteen yli 10 prosentin, ja maaliskuussa työttömänä on noin 315 000 ihmistä.Julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja tänä vuonna sen arvioidaan syvenevän 4,6 prosenttiin. Ministeriön mukaan taustalla ovat hidas talouskasvu, kasvavat menot, hävittäjähankintojen kirjaaminen menoihin sekä sopeutuksen tahdin hidastuminen.
Alijäämän arvioidaan pysyvän korkeana koko ennustejakson ajan, ja vuonna 2030 sen taso on vielä 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkasuhde nousee tänä vuonna yli 91 prosenttiin ja jatkaa kasvuaan niin, että vuonna 2030 sen arvioidaan olevan jo yli 99 prosenttia.
Ministeriö arvioi myös energian hinnan nousun heikentävän vientiä tänä vuonna. Investoinnit kasvavat kuitenkin pääosin puolustushankintojen sekä energia- ja teknologiasiirtymän vauhdittamina, kun taas asuntorakentaminen ei elvy heikon kysynnän vuoksi.
Aiemmassa artikkelissamme WTI-raakaöljyn hinnan nousu yli 110 dollarin tason yhdistettiin Iranin merisaarrosaartoon liittyviin pelkoihin ja Hormuzin salmeen kohdistuviin uhkiin, jotka ovat lisänneet toimitushäiriöriskiä. Käsittelimme myös, miten kiristyvä fyysinen tarjonta ja uutisvetoinen volatiliteetti voivat pitää energian hinnan korkealla ja siten ylläpitää inflaatiopaineita sekä vaikeuttaa korkojen laskuodotuksia.
Viimeisimmät Iran war uutiset
- Forex
- Crypto