Keski-Suomen hyvinvointialue hakee säästöjä hoitojen karsinnasta ja prosessien tehostamisesta

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Keski-Suomen säästötoimet

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

05.05.2026

Keski-Suomen hyvinvointialue hakee säästöjä hoitojen karsinnasta ja prosessien tehostamisesta — Säästöjä hoidoista ja prosesseista

Keski-Suomen hyvinvointialueen uusi johtaja Piia Vuorela aloittaa tehtävässään tilanteessa, jossa alue tasapainottaa heikkoa talouttaan ja pyrkii säilyttämään itsenäisyytensä. Vuorelan mukaan säästöjä haetaan poistamalla hyödyttömiä hoitoja, vähentämällä turhia työvaiheita ja nopeuttamalla palveluprosesseja.

Kohokohdat

Keski-Suomen hyvinvointialue tehostaa talouttaan karsimalla tarpeettomia hoitoja kuten osan polvileikkauksista ja panostamalla fysioterapiaan.
Hyvinvointialueen lyhytaikainen laina on supistunut noin 100 miljoonaan euroon, tavoitteena laskea taso useisiin kymmeniin miljooniin euroihin maksuvalmiuden varmistamiseksi.
Vuorelan johdolla lean-johtamista ja sähköisiä palveluita, kuten lähes 10 000 käyttäjän kännykkäsovellus, hyödynnetään kustannussäästöjen saavuttamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi.

Säästölinja ja arviointimenettelyn paine

Ylen mukaan Vuorela haluaa karsia turhia tai hyödyttömiä hoitoja ja palveluita osana hyvinvointialueen talouden tervehdyttämistä. Hän nostaa esimerkiksi osan polvileikkauksista, joita pidetään tarpeettomina tai uusimman tutkimustiedon valossa jopa haitallisina, kun fysioterapia voi monessa tapauksessa olla parempi vaihtoehto.

Vuorela aloittaa kuuden vuoden johtajakauden tilanteessa, jossa Keski-Suomen hyvinvointialue on valtiovarainministeriön arviointimenettelyssä heikon taloutensa vuoksi. Viime kesänä aloitettu menettely päättyy lähiviikkoina, ja loppuraporttiin on tulossa suosituksia jatkotoimista, vaikka sen sisältö julkaistaan vasta allekirjoituksen jälkeen.

Hyvinvointialue on jo tehnyt säästöpäätöksiä muun muassa maakunnan reuna-alueiden palveluihin, mikä on herättänyt vastustusta. Vuorelan mukaan ratkaisut ovat kuitenkin olleet välttämättömiä, jotta palveluverkko voidaan sovittaa käytettävissä oleviin varoihin.

Alkuvuoden talousluvut näyttävät hänen mukaansa lupaavilta, ja hän arvioi alueen selviävän vaikeasta tilanteesta niin, että itsenäisyys säilyy. Alijäämän vuoksi alue on kuitenkin joutunut nostamaan lyhytaikaista lainaa palkkojen ja laskujen maksamiseen, ja vuoden 2025 lopussa lainaa oli 150 miljoonaa euroa, noin kymmenesosa vuotuisista menoista.

Toimialajohtaja Lasse Lepän mukaan lyhytaikaisen lainan määrä on nyt noin 100 miljoonaa euroa, ja tavoitteena on painaa taso myöhemmin joihinkin kymmeniin miljooniin euroihin maksuvalmiuden turvaamiseksi. Hyvinvointialue haki tälle vuodelle valtioneuvostolta noin 46 miljoonan euron lisärahoitusta, mutta ei saanut sitä, ja aluehallitus hakee päätökseen oikaisua.

Lean-johtaminen ja henkilöstön rooli muutoksessa

Vuorela painottaa hukkajahdin lisäksi prosessien tehostamista, eli oikeiden asioiden tekemistä oikeaan aikaan. Hänen mukaansa tavoite ei ole vain säästöjen saavuttaminen, vaan myös toiminnan nopeuttaminen, laadun parantaminen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen lean-johtamisen keinoin.

Keski-Suomessa on jo saavutettu säästöjä esimerkiksi kännykkäsovelluksella, jonka avulla asiakas kirjaa tietojaan, kuten verenpaineen, paperilomakkeen sijaan. Sovelluksella on lähes 10 000 käyttäjää, ja Vuorela kuvaa sitä onnistuneena esimerkkinä turhien työvaiheiden poistosta.

Palveluverkkopäätösten yhteydessä hyvinvointialuetta on arvosteltu siitä, ettei henkilöstöä ole kuultu riittävästi muutosten valmistelussa. Vuorela korostaa, että henkilöstö tuntee oman työnsä parhaiten, ja lupaa työyhteisöille tukea oman yksikön kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja toteuttamiseen.

Hänen mukaansa muutosten läpivienti vaatii myös myönteistä johtamista ja läpinäkyvyyttä. Vuorela arvioi, että henkilöstön luottamus ansaitaan avoimuudella, ja että positiivinen toimintatapa tukee ratkaisujen löytämistä sekä uskoa tulevaan.

Aiemmassa jutussamme Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen 42 miljoonan euron säästöohjelmasta kerroimme, että alue hakee taloutensa tasapainoa valtion arviointimenettelyn paineessa. Ohjelmaan sisältyi muun muassa hoitolaitosten sulkemisia ja vuokratyön vähentämistä, ja toteutuksen onnistumista pidettiin ratkaisevana palveluiden saatavuuden ja alueen aseman kannalta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?