Nornickel Harjavalta selvittää korvaavaa vientisatamaa Venäjän pakotteiden kiristyessä

Nornickel Harjavalta selvittää korvaavaa vientisatamaa Venäjän pakotteiden kiristyessä
Uusi satama hakusessa

EU:n Venäjä-pakotteiden laajeneminen pakottaa Nornickel Harjavallan etsimään vaihtoehtoista reittiä kuparisakan palautuksille Suomesta Venäjälle. Kysymys kytkeytyy samalla Suomen huoltovarmuuteen ja siihen, miten kriittisten raaka-aineiden toimitukset turvataan pakotepolitiikan kiristyessä.

Kohokohdat

  • Nornickel Harjavalta keskeytti kuparisakan viennin Venäjälle huhtikuussa, kun Murmanskin satama joutui EU:n pakotteiden alaisuuteen.
  • Kuparisakan palautusten arvo Suomesta Venäjälle oli vuosina 2024–2025 noin 200 miljoonaa euroa, merkittävä pudotus vuoden 2022 noin 600 miljoonasta eurosta.
  • Harjavallan kuparisakan vienti EU:n alueelle on edelleen sallittua, mutta yhtiö etsii parhaillaan uusia vientisatamia Venäjälle suuntautuneen logistiikan katkettua.

Murmanskin pakotteet katkaisivat nykyisen vientireitin

Ylen mukaan Nornickel Harjavalta joutui lopettamaan toistaiseksi kuparisakan palauttamisen Venäjälle sen jälkeen, kun Porista käytetty Murmanskin satama asetettiin EU:n pakotteiden alle huhtikuussa.

Kuparisakkaa syntyy arvokkaana sivutuotteena nikkelimalmin jalostuksessa, ja yhtiö saa nikkelimalmin Venäjältä. Nornickel Harjavallan toimitusjohtaja Joni Hautojärvi kertoi aiemmin, että yhtiö selvittää parhaillaan korvaavia satamia, mutta päätöksiä uusista vaihtoehdoista ei ole vielä tehty.

Suurin osa Harjavallan kuparisakasta myydään yhtiön sisäisenä kauppana Nornickelin venäläiselle konserniyhtiölle. Tullin tietojen mukaan kuparisakan palautusten arvo Suomesta Venäjälle oli vuosina 2024–2025 noin 200 miljoonaa euroa, kun vuonna 2022 arvo nousi noin 600 miljoonaan euroon.

Pakotteiden ja huoltovarmuuden välinen jännite korostuu

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoo pitävänsä tärkeänä, ettei EU:n Venäjä-pakotteista aiheudu huolta Suomen huoltovarmuudelle. Samalla hänen mukaansa lisää asioita pitää kuitenkin ottaa pakotteiden piiriin, ja kansallinen etu pitää pitää mielessä.

Tavio ei ota suoraan kantaa siihen, riittäisikö Nornickel Harjavallan tilanteessa pelkkä sataman vaihto, mutta hän korostaa toivovansa, että Suomelle kriittinen kaivannaissektori olisi omissa tai ainakin länsimaisten kumppanien käsissä. Hänen mukaansa esimerkiksi EU:n puolustusteollisuus on riippuvainen venäläisestä nikkelistä, mikä nostaa esiin pakotepolitiikan ja teollisen omavaraisuuden ristiriidan.

Tällä hetkellä mikään pakote ei estäisi Harjavallan kuparisakan myyntiä EU:n alueella. Se jättää yhtiölle vaihtoehtoja, vaikka Venäjälle suuntautunut nykyinen logistiikkaketju on keskeytynyt.

Aiemmassa jutussamme EU:n 20. pakotepaketin vaikutuksista kerroimme, että Murmanskin satamaan kohdistuneet rajoitukset katkaisivat Nornickel Harjavallan merireitin, jolla kuparisakkaa on palautettu Porista Venäjälle. Kävimme läpi myös viennin arvon (noin 200 miljoonaa euroa vuosina 2024–2025) sekä sen, että yhtiö kartoittaa vaihtoehtoisia satamia samalla kun venäläisen nikkelimalmin tuonti Harjavaltaan jatkuu pakotelistojen ulkopuolella.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.