Turun ratikkainvestoinnin äänestystulos näyttää niukasti kielteiseltä ennen valtuuston päätöstä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Turun ratikkapäätös tiukassa äänestyksessä

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Ciaran Ryan

13.05.2026

Turun ratikkainvestoinnin äänestystulos näyttää niukasti kielteiseltä ennen valtuuston päätöstä — Ratikkapäätös tiukalla äänellä

Turun kaupunginvaltuusto päättää maanantaina raitiotiehankkeesta, joka on kaupungin historian suurin investointi ja jonka kokonaiskustannus nousee kalustoineen yli 500 miljoonaan euroon. Ennakkoasetelma on poikkeuksellisen tiukka, sillä valtuutettujen kannat jakautuvat useissa ryhmissä ja ratkaisu voi syntyä yhden äänen erolla.

Kohokohdat

Turun kaupunginvaltuuston ratikkaäänestyksessä hankkeen vastustajilla on niukka etu 34–32 ennen maanantain päätöstä, yksi kanta vielä avoin.
Kaupunginhallituksen esittämä raitiotiehanke maksaisi 465,2 miljoonaa euroa ja kalustohankinnat lisäävät noin 70 miljoonaa euroa kokonaiskustannuksiin.
Investointipäätöksen toteutuminen edellyttää noin 30 prosentin valtionrahoitusosuutta, ja ryhmäkuri sekä esteellisyydet voivat ratkaista äänestystuloksen.

Äänestysasetelma ennen maanantain päätöstä

Ylen mukaan Turun valtuuston ratikkaäänestys on muodostumassa äärimmäisen tasaiseksi, ja kyselyn perusteella hankkeen vastustajilla on tällä hetkellä niukka etu. Valtuuston 67 jäsenestä 53 vastasi kysymykseen, ja heistä 24 ilmoittaa kannattavansa hanketta, kun taas 29 vastustaa sitä.

Kun mukaan lasketaan ne vastaamatta jättäneet valtuutetut, jotka ovat aiemmin kertoneet kantansa tai suhtautuneet hankkeeseen kriittisesti, asetelma vahvistuu vastustajien eduksi lukemiin 34, 32. Lopputulos pysyy silti avoimena, koska yhden valtuutetun kanta on edelleen julkisesti kertomatta ja mahdolliset varavaltuutetut voivat vielä muuttaa voimasuhteita.

Vasemmistoliiton Muhiadin Hersi kertoo pohtivansa ratkaisuaan viime hetkiin asti. Hän sanoo äänestävänsä joko raitiotien puolesta tai sitä vastaan, mutta ei aio äänestää tyhjää, vaikka hankkeen puolesta ja sitä vastaan tehty vaikuttaminen on hänen mukaansa ollut poikkeuksellisen kovaa.

Jos äänestys päättyy tasan, ratkaiseva ääni kuuluu valtuuston puheenjohtajalle Kaija Hartialalle, joka on ilmoittanut vastustavansa raitiotietä. Myös mahdolliset poissaolot tai esteellisyydet voivat vielä vaikuttaa lopputulokseen, sillä kokoukseen voidaan kutsua varavaltuutettuja varsinaisten jäsenten tilalle.

Jakautuneet puolueet ja investoinnin ehdot

Suurimmat valtuustoryhmät ovat ratkaisevassa asemassa, mutta niissä ei ole yhtenäistä linjaa. SDP on tehnyt ryhmäpäätöksen raitiotien toteuttamisen puolesta äänin 9, 7, mutta seitsemän valtuutettua ilmoittaa äänestävänsä investointia vastaan mahdollisista kurinpidollisista toimista huolimatta.

Kokoomuksessa näkemykset ovat myös ristiriitaisia. Puolueen puheenjohtaja ja pääministeri Petteri Orpo sekä apulaispormestari Sini Ruohonen tukevat hanketta, mutta valtuustoryhmän puheenjohtaja Olli A. Manni ja aluejärjestön puheenjohtaja Sauli Seittenranta vastustavat sitä. Kokoomuksen 15 valtuutetusta yhdeksän suhtautuu raitiotiehen kriittisesti.

Kokoomuksen asetelmaa mutkistaa lisäksi Niko Aaltosen mahdollinen esteellisyys. Jos raitiotietä tukeva Aaltonen katsotaan jääviksi myös valtuustossa, hänen tilalleen kutsuttavat varavaltuutetut vastustavat hanketta, mikä voisi kallistaa äänestystä entisestään ratikkaa vastaan.

Vihreät ja vasemmistoliitto suhtautuvat kokonaisuutena hankkeeseen myönteisesti, mutta molemmista ryhmistä löytyy yksittäisiä vastustajia. Sen sijaan perussuomalaiset, keskusta, RKP, kristillisdemokraatit ja Asukkaiden Turku vastustavat raitiotietä yhtenäisesti.

Kaupunginhallitus esittää raitiotien rakentamista 12 kilometrin reitille Varissuolta satamaan. Hankkeen kustannusarvio on 465,2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kalustohankinnat nostavat summaa noin 70 miljoonalla eurolla, ja investointipäätös olisi hyväksyttäessäkin ehdollinen valtion noin 30 prosentin rahoitusosuudelle.

Aiemmassa jutussamme Tampereen superbussien sähköbussihankinnan ehtojen kiristämisestä kerroimme, että kaupunki rajaa vuoden 2028 liikennöintiä varten tulevat hankinnat ETA-alueelle tai EU-sopimusmaihin ja sulkee kolmansien maiden tarjoukset pois. Linjauksen arvioitiin voivan nostaa kustannuksia 2–3 prosenttia, ja taustalla painottuivat EU:ssa valmisteilla oleva sääntely sekä huoltovarmuusnäkökulmat. Päätöstä pidettiin mahdollisena ennakkotapauksena, joka voi heijastua laajemmin Suomen joukkoliikennehankintoihin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?