Euroopan digikasvu vaatii Bradfordin mukaan yhtenäisempiä markkinoita ja enemmän pääomaa
Euroopan heikko asema teknologia-alalla jarruttaa talouskasvua myös Suomessa, kun suurimmat digiyhtiöt ovat pääosin U.S.:sta tai Kiinasta. Columbian yliopiston professori Anu Bradford katsoo, että ratkaisu ei ole sääntelyn purku vaan EU:n sisämarkkinoiden, rahoituksen, epäonnistumisen sietokyvyn ja osaajien houkuttelun vahvistaminen.
Kohokohdat
- Bradford painottaa, että Euroopan kilpailukyvyn nostaminen vaatii yhtenäisemmät sisämarkkinat, toimivammat pääomamarkkinat ja kansainvälisten osaajien houkuttelua.
- EU:n nykyinen byrokratia ja puutteellinen riskirahoitus ohjaavat teknologiayhtiöitä U.S.:aan, kuten Ouran pääkonttorin siirto viime talvena osoittaa.
- Konkurssilainsäädännön lieventäminen ja sallivampi suhtautuminen epäonnistumiseen katsotaan välttämättömiksi, jotta Euroopan teknologiasektorille syntyy uusia menestystarinoita.
Bradfordin neljä keinoa Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen
YLE:n haastattelussa Bradford sanoo, että Euroopan pitäisi keskittää huomionsa neljään rakenteelliseen muutokseen, jotka tukevat uusien teknologiayritysten kasvua. Hänen mukaansa yhtenäisempi EU, toimivammat pääomamarkkinat, sallivampi suhtautuminen epäonnistumiseen ja kansainvälisten huippuosaajien houkuttelu ovat ratkaisevia, jos Eurooppa haluaa kuroa kiinni eroa U.S.:aan ja Kiinaan.
Bradfordin mukaan EU:n sisämarkkinat toimivat edelleen puutteellisesti, kun yritykset joutuvat sopeutumaan 27 maan erilaisiin käytäntöihin esimerkiksi arvonlisäverotuksessa. Tämä nostaa kasvun kustannuksia ja hidastaa uusien yritysten laajentumista verrattuna U.S.:aan, jossa yhtiö voi toimia laajasti yhdellä markkinalla.
Hän korostaa myös kasvurahoituksen puutetta Euroopassa. Teknologiayhtiöt tarvitsevat merkittävästi pääomaa, mutta riskirahoitusta on tarjolla enemmän U.S.:ssa, mikä on ohjannut myös suomalaisia yrityksiä siirtämään toimintojaan sinne, kuten Oura teki pääkonttorinsa osalta viime talvena.
Vaikutukset Suomelle ja EU:n talouslinjalle
Bradfordin mukaan Suomen ja muun Euroopan ongelma ei rajoitu yksittäisiin yrityksiin, vaan koskee koko talousmallia ja hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Hänen mukaansa talouskasvun vauhdittaminen on vaikeaa ilman investointeja ja uusia teknologiasektorin menestystarinoita.Professori torjuu väitteen, että sääntely itsessään estää innovaatiot. Hänen mukaansa EU:n digitaalinen sääntely on rakennettu kansalaisten, yksityisyyden ja yhteiskuntien suojaamiseksi, ja sen sijaan että Eurooppa purkaisi sääntöjä U.S.:n teknologiayhtiöiden painostuksesta, sen pitäisi korjata markkinoiden hajanaisuutta ja vahvistaa omaa kilpailukykyään.
Bradford nostaa esiin myös asenne- ja työvoimakysymykset. Hänen mukaansa Euroopassa konkurssilainsäädäntö on liian ankara ja epäonnistumista pelätään liikaa, vaikka kunnianhimoinen teknologiahankkeiden kehittäminen sisältää väistämättä epäonnistumisen riskejä. Samalla hän pitää maahanmuuttajien roolia keskeisenä innovaatiotaloudessa ja muistuttaa, että monet U.S.:n arvokkaimmat teknologiayritykset ovat maahanmuuttajien tai heidän lastensa perustamia.
Kirjoitimme aiemmin Summa Defencen käyttöpääomapulasta ja yhtiön varoituksesta, että nykyinen käyttöpääoma ei riitä kattamaan seuraavien 12 kuukauden tarpeita ilman uusia järjestelyjä. Jutussa todettiin myös, että varojen arvioitiin riittävän ennusteen perusteella vain noin kahdeksi kuukaudeksi, mikä heijastui nopeasti osakekurssiin. Taustalla olivat kasvaneet tilaus- ja toimitusvolyymit, jotka sitovat pääomaa ennen kassavirran toteutumista.
Viimeisimmät Reforms uutiset
- Forex
- Crypto