Suomen talouslinja kiristää hallituksen ja opposition kiistaa alijäämän korjaamisesta
Eduskunnan täysistunnossa kärjistyy kiista valtioneuvoston selonteosta, joka koskee liiallisen alijäämän korjaamista ja julkisen talouden sopeutustarvetta. Vastakkain ovat hallituksen arvio talouden varovaisesta vahvistumisesta ja opposition väite siitä, että nykyiset päätökset siirtävät raskaamman sopeutuksen seuraavalle hallitukselle.
Kohokohdat
- Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo eduskunnassa yksityisen kulutuksen ja investointien kasvavan Suomessa, vaikka julkisen velan bkt-suhde lähestyy sataa prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä.
- SDP:n Riitta Kaarisalo varoittaa jopa 2,7 miljardin euron lisäsopeutuksesta uudelle hallitukselle vuonna 2028 ja vaatii yhteisöveron alennuksen perumista.
- Ville Valkonen (kok.) puolustaa hallituksen talouslinjaa ja korostaa Orpon hallituksen tehneen yli 6,5 miljardin euron sopeutukset sekä yhteensä noin 10 miljardin euron sopeutuspäätökset.
Selonteko jakaa näkemykset talouslinjasta
Ylen mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa Suomen julkisen talouden tilannetta kahtalaiseksi eduskunnan täysistunnossa 26.5.2026. Hänen mukaansa tämän vuoden talouskehityksestä saadut viimeiset arviot ovat varsin lupaavia, vaikka valtiovarainministeriön ennusteessa julkisen velan suhteen bruttokansantuotteeseen ennakoidaan nousevan lähes sataan prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä.
Purra painottaa, että epävarmasta tilanteesta huolimatta taloudessa on nähtävissä kasvun merkkejä. Hänen mukaansa yksityinen kulutus virkistyy, investointeja virtaa Suomeen, teollisuustuotanto on uudessa huipussa ja pitkäaikaistyöttömyyden odotetaan alkavan hellittää kesän aikana.
Valtiovarainministeri kritisoi samalla SDP:tä ja sanoo suurimman oppositiopuolueen nojaavan julkisen talouden sopeuttamisessa veronkorotuksiin. Hänen mukaansa miljardiluokan veronkorotukset heikentäisivät kasvun mahdollisuuksia Suomessa.
Oppositio varoittaa lisäsopeutuksesta ja veropäätösten vaikutuksista
SDP:n Riitta Kaarisalo syyttää hallitusta siitä, että se jättää seuraajalleen synkän lähtötilanteen. Hän viittaa valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan Suomi ei nykytoimilla pysy EU-komission asettamalla nettomenopolulla tulevina vuosina, ja sanoo tämän merkitsevän poikkeuksellisen rajua sopeutustarvetta vuonna 2028.Kaarisalon mukaan uusi hallitus joutuisi päättämään ensimmäisessä budjetissaan jopa 2,7 miljardin euron lisäsopeutuksesta. Hän vaatii hallitusta peruuttamaan yhteisöveron alennuksen, korjaamaan listaamattomien yritysten osinkoverotuksen ja luopumaan yksityisen puolen Kela-korvausten nostosta.
Keskustan Mika Lintilä esittää samansuuntaista kritiikkiä ja vaatii yhteisöveroalennuksen perumista. Hän sanoo hallituksen siirtävän vastuuta eteenpäin, vaikka se pyytää eduskunnalta 65 miljardin euron lisävaltuutta velanottoon.
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen katsoo, että hallituksen selonteko sivuuttaa yhteisöveron alennuksen vaikutukset verotuloihin ja antaa ideologisesti värittyneen kuvan julkisen talouden tilanteesta. Vihreiden Mari Holopainen puolestaan sanoo hallituksen heikentäneen luottamusta, mikä hänen mukaansa jarruttaa kotimaista kysyntää.
Kokoomuksen Ville Valkonen puolustaa hallituksen linjaa toteamalla, etteivät julkisen talouden ongelmat ole syntyneet tällä vaalikaudella. Hänen mukaansa Orpon hallitus on tehnyt yli 6,5 miljardin euron suorat sopeutukset ja yhteensä noin 10 miljardin euron päätökset, jotka hillitsevät velkasuhteen kasvua.
Utajärven 200 megawatin datakeskushanke sai lainvoimaisen rakennusluvan, mikä avaa tietä noin 2 miljardin euron investoinnille ja rakentamisen käynnistymiselle vuoden 2026 toisella puoliskolla. Aiemmassa jutussamme arvioitiin hankkeen tuovan kunnalle miljoonaluokan vuotuisia verotuloja sekä työpaikkoja, ja tukevan samalla Pohjois-Pohjanmaan teknologia- ja vihreän siirtymän ekosysteemiä akkuvaraston ja puhtaan energian hyödyntämisen kautta.
Viimeisimmät Retirement Policies uutiset
- Forex
- Crypto