Suomen kansliapäälliköt linjaavat julkisen talouden sopeutusta ja työvoimauudistuksia vuoteen 2035

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Kansliapäälliköt: talous ja työvoima 2035

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

28.05.2026

Suomen kansliapäälliköt linjaavat julkisen talouden sopeutusta ja työvoimauudistuksia vuoteen 2035 — Julkistalous ja työvoima 2035

Suomen ylimmät virkamiehet esittävät seuraaville hallituksille pitkän aikavälin ohjelmaa, jossa julkisen talouden niukat raamit, työvoiman saatavuus ja hallinnon rakenteet kytkeytyvät toisiinsa. Suositukset ulottuvat vuoteen 2035 ja painottavat, että uusia panostuksia pitäisi rahoittaa kehyksen sisältä eikä lisävelalla.

Kohokohdat

Valintojen Suomi -raportti esittää 31 ehdotusta, mukaan lukien kuntien määrän vähentämisen 308:sta ja julkisten palvelujen uudelleenarvioinnin kestävän rahoituksen mukaisesti.
Raportin mukaan osaavan työvoiman saatavuutta lisätään kasvattamalla korkeakoulutettujen osuus 60 prosenttiin nuorista ikäluokista ja selkeyttämällä työperäisen maahanmuuton linjauksia.
Venäjä nähdään pitkäkestoisena turvallisuusuhkana ja raportti korostaa kriittisen infrastruktuurin suojaamista sekä EU:n ja Naton välineiden vahvempaa hyödyntämistä yli vaalikausien.

Raportti kokoaa hallituksille 31 ratkaisua

Ylen mukaan ministeriöiden kansliapäälliköiden laatima Valintojen Suomi -raportti toimii pohjana seuraavan hallitusohjelman valmistelulle ja kokoaa 31 ehdotusta Suomen keskeisiin ongelmiin. Virkamiesjohto arvioi, että nykyinen toimintaympäristö pakottaa hallitukset tekemään vaikeita valintoja usealla politiikan lohkolla samanaikaisesti.

Raportissa kansainvälisen järjestelmän muutos, globaali epävakaus, ilmastotavoitteiden saavuttamisen vaikeus, väestö- ja aluerakenteen muutos sekä julkisen talouden epätasapaino muodostavat rungon seuraavien vuosien päätöksille. Virkamiesten mukaan Suomi tarvitsee asiakohtaisia uusia kumppanuuksia, vahvaa ja yhtenäistä Euroopan unionia sekä nykyistä johdonmukaisempaa ilmasto-, luonto- ja maahanmuuttopolitiikkaa.

Hallinnon rakenteisiin raportti esittää tuntuvia muutoksia. Kuntien määrää pitäisi vähentää nykyisestä 308:sta, kuntien tehtäviä eriyttää ja julkiset palvelut määritellä uudelleen sen mukaan, mitä valtio ja kunnat voivat rahoittaa kestävällä tavalla. Samalla automaation ja tekoälyn käyttöä pitäisi lisätä palvelujen tehostamiseksi.

Virkamiehet nostavat myös luottamuksen heikkenemisen yhdeksi keskeiseksi riskiksi. Heidän mukaansa nuorten tulevaisuudenusko, kansalaisten keskinäinen luottamus ja luottamus julkiseen hallintoon vaativat vahvistamista, jotta vaikeille uudistuksille syntyy yhteiskunnallinen kestävyys.

Työvoima, turvallisuus ja kasvu nousevat ytimeen

Kansliapäälliköt katsovat, että kokonaisturvallisuus ei rajaudu puolustukseen, vaan ulottuu huoltovarmuuteen, talouteen, teknologiaan ja ympäristöön. Raportissa Venäjä määritellään pitkäkestoiseksi turvallisuusuhaksi Suomelle, minkä vuoksi hybridiuhkiin varautumista, kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja EU:n sekä Naton tarjoamien välineiden hyödyntämistä pitäisi vahvistaa yli vaalikausien.

Talouspolitiikassa virkamiehet korostavat, ettei nopeakaan kasvu yksin ratkaise julkisen talouden sopeutustarvetta lyhyellä aikavälillä. Silti kasvun edellytyksiä pitäisi vahvistaa koulutusta uudistamalla, jatkuvaa oppimista kehittämällä ja suuntaamalla TKI-rahoitusta nykyistä vahvemmin innovaatioihin, kaupallistamiseen, tekoälyn hyödyntämiseen ja uusiin teknologioihin.

Osaavan työvoiman saatavuudessa raportti ajaa korkeakoulutettujen määrän kasvattamista niin, että 60 prosenttia nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Lisäksi työperäisen maahanmuuton päälinjoista pitäisi sopia nykyistä selkeämmin, koska virkamiesten mielestä viimeaikaiset linjaukset ovat olleet liian poukkoilevia.

Vihreän siirtymän osalta raportti painottaa investointeja teollisuuden uudistamiseen, korjausrakentamiseen, puhtaan energian saatavuuteen ja kiertotalouteen. Kokonaisviesti poliitikoille on, että lisärahoitukseen nojaavan politiikan aika on ohi, mutta uudistusten tekemistä ei voi enää lykätä.

Aiemmassa jutussamme Telan uuden toimitusjohtajan Saara-Sofia Sirénin linjauksista käsittelimme, miksi nuorten luottamus eläkejärjestelmään on heikentynyt ja miksi äkkinäisiä eläkeuudistuksia tulisi välttää. Jutussa nostettiin esiin myös työeläkemaksujen rahastointiosuuden korotus sekä ehdotus kohdentaa sijoitustuottojen lisärahastointia aiempaa enemmän nuorten ikäluokkien eläkevastuisiin, jotta tulevia maksupaineita voidaan hillitä. Lisäksi esillä oli tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuutta, koska koulutustason nousu tukee pitkän aikavälin työllisyyttä, palkkoja ja samalla järjestelmän kestävyyttä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?