Suomen verkkopetokset vauhdittavat vaatimuksia nopeammasta torjuntamallista

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Suomen verkkopetosten torjunta

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

29.05.2026

Suomen verkkopetokset vauhdittavat vaatimuksia nopeammasta torjuntamallista — Verkkopetosten torjunta tiukentuu

Verkkopetokset kasvavat Suomessa nopeasti ja aiheuttavat kotitalouksille sekä rahoitussektorille miljoonaluokan menetyksiä. Vaasan yliopiston tuore VARJO-tutkimus arvioi nykyisten torjuntakeinojen olevan liian hitaita tilanteessa, jossa rikolliset toimivat verkostoituneesti ja yli rajojen.

Kohokohdat

Verkkopetosten määrä Suomessa kasvoi viidessä vuodessa 2 014 tapauksesta 13 124:ään, ja rikolliset yrittivät viedä yhteensä 148 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Vain tietojenkalastelu tuotti Suomessa rikollisille 38 miljoonaa euroa ja sijoituspetokset yli 24 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Tutkijoiden mukaan digipetosten torjunta vaatii nopeampaa reagointia, vahvempaa teknistä suojausta ja järjestelmällistä yhteistyötä eri viranomaisten ja toimijoiden välillä.

Tutkimus nostaa esiin kasvavat tappiot

Ylen mukaan Vaasan yliopiston VARJO-tutkimushanke kuvaa verkkopetoksia yhdeksi Suomen vakavimmista turvallisuusuhkista ja katsoo, että nykyinen torjunta on hajanaista ja tehotonta. Hanketta johtavan professori Panu Kalmin mukaan ilmiö on laaja ja henkilökohtaisilta vaikutuksiltaan vakava, koska uhrit voivat menettää jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Pelkkä tietojenkalastelu tuotti rikollisille vuonna 2025 noin 38 miljoonaa euroa, ja sijoituspetoksilla suomalaisilta vietiin yli 24 miljoonaa euroa. Finanssialan mukaan huijarit yrittivät viime vuonna viedä suomalaisilta yhteensä 148 miljoonaa euroa, vaikka pankit pysäyttävät jo noin puolet rahansiirroista ennen kuin varat päätyvät rikollisille.

Ilmoitusten määrä kasvaa samaan aikaan selvästi. Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella poliisin PATJA-järjestelmään kirjattujen verkkoavusteisten rikosasioiden määrä nousi 47 tapauksesta vuonna 2020 yhteensä 993 tapaukseen viisi vuotta myöhemmin, ja koko maassa vastaava määrä kasvoi 2 014:stä 13 124:ään.

Kansallinen yhteistyömalli ja uudet riskit

Kalmin mukaan ilmoituskynnyksen madaltuminen ja tilastoinnin paraneminen selittävät osan kasvusta, mutta myös itse ilmiö laajenee. Tutkimus korostaa, että tehokkaampi torjunta edellyttää vahvempaa teknistä suojausta, nykyistä nopeampaa reagointia sekä järjestelmällisempää yhteistyötä viranomaisten, pankkien, teleoperaattorien, järjestöjen ja digitaalisten alustojen välillä.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Kimmo M. Kuukasjärvi nostaa esiin kasvavana riskinä rahamuulien käytön, jossa teini-ikäisiä houkutellaan sosiaalisessa mediassa siirtämään rahaa omaa tiliään käyttäen korvausta vastaan. Hänen mukaansa kyse on jo rahanpesusta, ja verkkopetoksia tekevät usein kansainväliset verkostot, joilla on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Yleisimpien petosmuotojen joukossa ovat tietojenkalastelu, sijoituspetokset, identiteettivarkaudet, romanssihuijaukset ja verkkokauppapetokset. Tutkijoiden mukaan tekoälyn yleistyvä käyttö muuttaa huijausten toteutusta nopeasti, mikä lisää painetta päivittää torjuntamalleja ja kansalaisten neuvontaa.

Aiemmassa jutussamme Suomen terrorismirikoksia koskevasta lakiuudistuksesta kerroimme, että kesäkuun alussa voimaan tulevat muutokset kiristävät rangaistuksia ja laajentavat rangaistavuuden alaa tilanteessa, jossa viranomaisten uhka-arvio on kohonnut. Uudistus vahvistaa keinoja puuttua terrorismirikosten valmisteluun, kouluttautumiseen ja terroristiseen matkustamiseen sekä lisää terroristisessa tarkoituksessa tehtäviksi luokiteltavia rikoksia.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?