Saimaan kanavan matkustajaliikenne pysyy rajattuna, vähäkäyttöinen väylä maksaa Suomelle yli 3 miljoonaa euroa vuodessa

Saimaan kanavan matkustajaliikenne pysyy rajattuna, vähäkäyttöinen väylä maksaa Suomelle yli 3 miljoonaa euroa vuodessa
Kanavan kustannukset kasvavat

Lappeenrannan risteilykausi käynnistyy jälleen ilman yhteyttä Viipuriin, koska Suomen ja Venäjän välinen raja on yhä kiinni. Tämä merkitsee kolmatta hiljaista kesää Saimaan kanavalle, samalla kun Suomi maksaa kanavan vuokrasta ja ylläpidosta vuosittain yli kolme miljoonaa euroa.

Kohokohdat

  • Saimaan kanavan matkustajaliikenne pysyy rajoitettuna rajasulun vuoksi, risteilyt suuntautuvat vain Saimaan vesille kesällä 2024.
  • Saimaan kanava maksaa Suomelle yli 3 miljoonaa euroa vuodessa, jakaantuen 1,2 miljoonan euron vuokraan ja noin 2 miljoonan huoltokuluihin.
  • Vuonna 2023 Saimaan kanavalla liikkui vain yhdeksän huvialusta ilman rahtiliikennettä, kun vastaava luku oli 1 700 vuonna 2019.

Risteilykausi jatkuu vain Saimaan puolella

YLE:n mukaan m/s Camilla aloittaa risteilykautensa Lappeenrannassa, mutta matkat jäävät tänäkin vuonna Saimaan vesille. Saimaan kanavan kautta Viipuriin kulkeneet risteilyt ovat toistaiseksi pysähtyneet rajasulun vuoksi.

Tänä kesänä sekä m/s Camilla että toisen yrityksen m/s Saimaa Margareta tekevät kanavaristeilyjä. Alukset ajavat lyhyempiä reittejä Mälkiän sululle ja takaisin, kun koko kanavareittiä ei voida käyttää normaalisti.

Saimaan kanavassa on kahdeksan sulkua, ja yksi sulutus kestää noin kymmenen minuuttia. Mälkiän sulku on kanavan korkein, ja sen pudotuskorkeus on 12,4 metriä, mikä tekee siitä edelleen risteilymatkustajille näkyvän vetonaulan myös supistetulla reitillä.

Eläkkeellä oleva entinen risteilykapteeni Jari Hämäläinen pitää tilannetta harmillisena, mutta hänen mukaansa rajan kiinni pitäminen on ymmärrettävää. Hän arvioi, että etenkin vakuutuskustannukset ja Venäjään liittyvä ennakoimattomuus tekevät liikenteestä nykytilanteessa vaikeaa.

Kanavan kustannukset ja liikenteen näkymät

Saimaan kanavasta lähes puolet sijaitsee Venäjän puolella, mutta Suomi on vuokrannut väylän pitkällä sopimuksella. Vuokra maksaa noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa, ja lisäksi huoltoon kuluu noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Kahtena kesänä kanavassa ei ole kulkenut lainkaan aluksia, ja vuonna 2023 väylällä liikkui yhdeksän huvialusta ilman rahtiliikennettä. Vertailukohtana vuonna 2019, jolloin koronarajoituksia, Venäjä-pakotteita ja rajasulkua ei ollut, kanavassa kulki veneilykauden aikana noin tuhat rahtialusta ja 700 huvialusta.

Hämäläinen uskoo rahtiliikenteen palaavan, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa joskus päättyy. Hänen arvionsa mukaan kanava helpottaa Itä-Suomen vientiä ja tuontia, koska tavaraa ei silloin tarvitse ohjata Kotkan ja Haminan kautta.

Aiemmassa jutussamme kerroimme, miten suojelupoliisin mukaan Suomessa toimii kansainvälisiä hankintaverkostoja, joiden avulla Venäjä kiertää pakotteita sotateollisuutensa tarpeisiin. Verkostojen kuvattiin aktivoituneen pakotteiden kiristyessä ja pyrkivän häivyttämään Venäjän valtion ohjaavan roolin useiden välikäsien taakse, samalla kun kiinnostus kohdistuu esimerkiksi optiikkaan, merenkäyntiteknologiaan ja komponentteihin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.