Suomi saa OECD:ltä ja EU-komissiolta talouslinjaukset julkisen alijäämän ja investointien tasapainottamiseen

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
OECD ja EU talouslinjaukset Suomelle

Kaikki uutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Markkinakatsaus

Välittäjät

Sääntelyviranomaisten uutiset

Dan Blystone

Eilen

Suomi saa OECD:ltä ja EU-komissiolta talouslinjaukset julkisen alijäämän ja investointien tasapainottamiseen — OECD & EU: tasapainoa Suomelle

Suomen talouspolitiikka on kansainvälisten arvioiden kohteena samaan aikaan, kun maa yrittää hillitä velkaantumista ja vahvistaa kasvun edellytyksiä. OECD ja EU-komissio painottavat, että julkista taloutta on sopeutettava, mutta samalla investointeja energiaan, puolustukseen, infrastruktuuriin ja osaavan työvoiman saatavuuteen on jatkettava.

Kohokohdat

OECD vaatii Suomelta määrätietoista julkisen talouden sopeutusta velan vakauttamiseksi, mutta suosittelee samalla investointien säilyttämistä energiaan, puolustukseen ja infrastruktuuriin.
EU-komissio kehottaa Suomea keskittymään erityisesti ylisuuren alijäämän poistamiseen julkisia menoja hillitsemällä, sallien kuitenkin kasvavat puolustusmenot poikkeuslausekkeen kautta.
Suomen alkuvuoden 0,9 prosentin talouskasvu oli OECD-maiden toiseksi parasta, mutta 10,5 prosentin työttömyysaste on alueen korkein ja lisää rakenneuudistusten painetta.

Kansainväliset suositukset talousremonttiin

Ylen mukaan OECD julkaisee Suomea koskevan maaraporttinsa Pariisissa osana tuoretta talouskatsaustaan, ja järjestö katsoo Suomen tarvitsevan määrätietoista sopeutusta julkisen velan vakauttamiseksi. OECD:n viesti on, että menokuria on jatkettava myrskyisessä toimintaympäristössä, mutta samalla rahoitusta on säilytettävä erityisesti energiaan, puolustukseen ja infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin.

Järjestö nostaa esiin myös työmarkkinoiden pullonkaulat. Sen mukaan osaajapulaa pitäisi helpottaa lisäämällä koulutusta ja työperäistä maahanmuuttoa, samalla kun sähköistymisen ja vihreän siirtymän eteneminen antaa Suomelle suojaa fossiilienergian hintavaihteluilta.

Iltapäivällä EU-komissio julkaisee Brysselissä talouden kevätpakettinsa, jossa Suomelle annetaan maakohtaisia suosituksia. Liiallisen alijäämän menettelyssä oleva Suomi saa komissiolta ohjeen keskittyä ennen kaikkea ylisuuren alijäämän poistamiseen, vaikka puolustusmenojen kasvulle annetaan osin liikkumavaraa poikkeuslausekkeen kautta.

Komission mukaan huomio kohdistuu erityisesti julkisiin menoihin. Samalla se kannustaa vahvistamaan innovaatioita yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöllä, parantamaan kasvurahoituksen saatavuutta, vähentämään liikenteen ja teollisuuden hiilipäästöjä sekä edistämään maa- ja metsätalouden kestävyyttä.

Kasvun, työllisyyden ja velan ristiriitainen kuva

Suomi on esillä OECD:n ministerineuvoston kokouksessa Pariisissa viiden ministerin voimin, koska maa toimii kokouksen puheenjohtajana. Pääministeri Petteri Orpo on luvannut kommentoida OECD:n arvioita, kun taas valtiovarainministeri Riikka Purra ei antanut haastattelua aikataulusyihin vedoten.

Laajemmassa talouskuvassa OECD näkee paineita lähes kaikissa jäsenmaissa, kun erityisesti polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat rasittavat talouksia. OECD:n pääekonomisti Stefano Scarpetta sanoo, että jos konfliktit pitkittyvät, useiden maiden tämän ja ensi vuoden bruttokansantuotteen ennusteista voi hävitä noin prosenttiyksikkö.

Suomen julkinen velka on noin 90 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä on korkea mutta ei kansainvälisesti poikkeuksellinen taso. Erityistä huolta aiheuttaa velanhoidon kallistuminen, kun valtionvelkojen korot nousevat kiihtyvään tahtiin.

Talouden kuva on kuitenkin kaksijakoinen. Suomen alkuvuoden 0,9 prosentin talouskasvu on OECD-maiden toiseksi parasta heti Etelä-Korean jälkeen, mutta työttömyysaste on 10,5 prosentissa ja koko OECD-alueen heikoin, mikä korostaa rakenteellisten uudistusten painetta.

Kirjoitimme aiemmin OECD:n Pariisissa järjestettävästä kaksipäiväisestä ministerikokouksesta, jossa Suomi toimii puheenjohtajamaana ja nostaa teollisuuspolitiikan keskeiseksi teemaksi. Artikkelissa käsiteltiin myös Suomen laajaa ministeriedustusta sekä sitä, miten kokous tarjoaa Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa kilpailukykyyn, investointeihin ja kansainväliseen kauppaan liittyviin linjauksiin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?