Lakean Omaksi-asukkaat hakevat oikeusteitse suojaa asunto-osuuksilleen

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Lakean Omaksi-asukkaat hakevat suojaa

Kaikki uutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Markkinakatsaus

Välittäjät

Sääntelyviranomaisten uutiset

Sholanke Dele

3 tuntia sitten

Lakean Omaksi-asukkaat hakevat oikeusteitse suojaa asunto-osuuksilleen — Omaksi-asukkaat turvassa?

Lakea oy:n vuoden 2025 konkurssin jälkeen Omaksi-mallin asukkaat yrittävät nyt useilla oikeustoimilla turvata asemansa ja estää koteihin liittyvien kiinteistöjen myynnin. Kiista koskee asuntoja eri puolilla Suomea, joissa asukkaat ovat maksaneet kodeistaan jopa satoja tuhansia euroja mutta ovat konkurssipesien näkökulmasta yhä vuokralaisia.

Kohokohdat

Omaksi-asukkaat hakevat tuomioistuimelta asunto-osakkeiden omistusoikeuden vahvistamista ja kiinteistöjen myynnin estämistä Lakean konkurssipesästä, joka myy 23 kiinteistöä.
Omaksi-malli on aiheuttanut kiistan siitä, ovatko asukkaat juridisesti vuokralaisia vai osakkeiden haltijoita, riskinä huomattavat oikeudelliset ja taloudelliset menetykset asukkaille.
Tapauksen oikeudellinen ratkaisu voi muodostaa merkittävän ennakkotapauksen Suomen asuntomarkkinoille ja vaikuttaa tuleviin rahoitus- ja sopimusjärjestelyihin.

Oikeusprosessit kohdistuvat asemaan ja omaisuuden myyntiin

Ylen mukaan Lakean entiset Omaksi-asukkaat ovat käynnistäneet laajan oikeudellisen kokonaisuuden, jossa haetaan muun muassa taloyhtiöiden konkurssipäätösten purkamista, Omaksi-sopijoiden oikeuden vahvistamista asuntojen osakkeisiin ja kiinteistöjen myynnin estämistä. Toimilla on kiire, koska konkurssipesä myy parhaillaan 23 kiinteistöä hiljaisella menettelyllä.

Omaksi-sopijoiden tukiyhdistyksen puheenjohtaja Markus Rosti sanoo, että keskeisin kysymys on sopijoiden laillinen asema mallissa, josta ei ole erillistä lainsäädäntöä. Asianajaja Joonas Metsämäen mukaan kyseessä on poikkeuksellisen laaja ja vaikea kokonaisuus, jota vie eteenpäin suurelta osin Asianajotoimisto Metsämäki oy.

Vireille laitettu vahvistuskanne pyrkii siihen, että Omaksi-sopijoille tunnustetaan omistusoikeutta vastaava asema eli oikeus asuntojen osakkeisiin. Osakkeet on pantattu sopijoille, mutta ne ovat vakuusagenttina toimivan CSC Finlandin hallussa, eikä yhtiö luovuta niitä ennen tuomioistuimen ratkaisua.

Samalla asukkaat hakevat käräjäoikeudelta kiireellistä turvaamistoimea kiinteistöjen myynnin estämiseksi. Jos konkurssipesä ehtii myydä kiinteistöt, Omaksi-sopijoiden oikeudelliset vaatimukset voivat käytännössä raueta, vaikka sopimusmalli on kirjattu taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin.

Konkurssien käsittely herättää laajempia riskejä asuntomarkkinoilla

Omaksi-malli on ollut vuokraamisen ja omistamisen välimuoto, jossa asukkaat maksavat pitkällä aikavälillä lunastaakseen asunnon itselleen. Asukkaat ovat maksaneet hoito- ja rahoitusvuokria sekä lainanhoitokuluja selvästi enemmän kuin tavanomaiset vuokralaiset, mutta konkurssipesä katsoo heidän olevan juridisesti vuokralaisia.

Metsämäen mukaan yksi prosessin ydin on pyrkimys purkaa taloyhtiöiden konkurssipäätökset, koska hänen näkemyksensä mukaan maksukyvyttömyys ei ollut pysyvää vaan liittyi akuutisti Lakean toimintaan ja konsernijärjestelyihin. Hänen mukaansa taloyhtiöillä ei ollut konkurssihakemusten aikaan toimivaa hallitusta puolustamassa niiden etua, eikä Omaksi-sopijoita kuultu menettelyssä.

Asukkaiden asemaa varjostaa myös se, että heillä ei ole velkojan asemaa taloyhtiöiden konkurssipesissä, vaan saatavat kohdistuvat Lakea oy:n konkurssipesään, jonka arvioidaan olevan tyhjä. Keskusrikospoliisin mukaan Lakean toiminnasta tehdyissä rikosilmoituksissa asianomistajia on 430, ja esiselvitys on edelleen käynnissä.

Tapauksella voi olla vaikutuksia laajemminkin asumisen rahoitus- ja sopimusmalleihin Suomessa. Jos tuomioistuimet katsovat, että vastaava järjestely voi jättää kuluttajat ilman omistajan tai velkojan suojaa, ratkaisu voi muodostua merkittäväksi ennakkotapaukseksi kiinteistö- ja asuntosektorille.

Käsittelimme aiemmin Suomen julkisten investointien rahoitussääntöjen kiristymistä, jonka seurauksena suuria hankkeita ei ensi vaalikaudella enää voisi kattaa valtion omaisuuden myynneillä. Taustalla ovat EU:n uudet taloussäännöt ja Suomen alijäämämenettely, jotka ohjaavat julkista taloutta pysyvämpiin rahoitusratkaisuihin ja vaikuttavat investointien ajoitukseen sekä priorisointiin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?