Suomen rahoittamien Länsirannan kohteiden tuhot kasvattavat korvauskiistaa Israelin kanssa
Israelin siirtokuntalaisten väkivalta ja purkutoimet miehitetyllä Länsirannalla osuvat myös rakennuksiin, joiden rahoituksessa Suomi on ollut mukana. Gazan sodan alettua lokakuussa 2023 tällaisia kohteita on dokumentoitu tuhotun ainakin 150, ja korvausvaatimukset Israelille ovat jääneet ilman tulosta.
Kohokohdat
- WBPC on todentanut miehitetyllä Länsirannalla vähintään 150 Suomen ja muiden maiden rahoittaman rakennuksen tuhoutuneen Gazan sodan alettua lokakuussa 2023.
- Israelin viranomaiset ovat vuosina 2015–2024 purkaneet tai takavarikoineet lähes tuhat EU:n rahoittamaa rakennusta Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa, arvoltaan vajaat 3,3 miljoonaa euroa.
- Israel ei ole antanut virallista vastausta eikä maksanut korvauksia Suomelle tai EU:lle tuhotuista kohteista, vaikka EU:n protestit jatkuvat.
Tuhot kohdistuvat kouluihin ja perusrakenteisiin
Ylen saamien tietojen mukaan Länsirannan suojelukonsortio WBPC on todentanut miehitetyllä Länsirannalla ainakin 150 Suomen ja muiden maiden rahoittaman rakennuksen tuhoutuneen Gazan sodan alettua lokakuussa 2023. Konsortio, joka vastaa EU:n rahoittamien kohteiden rakennuttamisesta, arvioi vahinkojen arvoksi noin 230 000 euroa, mutta kaikkia tapauksia ei ole pystytty dokumentoimaan siirtokuntalaisväkivallan vuoksi.
Tuhot koskevat muun muassa kouluja, vesihuoltoa ja asumiseen liittyviä rakenteita palestiinalaisyhteisöissä Länsirannan maaseudulla. WBPC:n johtajan Allegra Pachecon mukaan tukiohjelmien tarkoitus on auttaa yhteisöjä pysymään maillaan, kun liikkumisrajoitukset ja väkivalta vaikeuttavat erityisesti lasten koulunkäyntiä.
Khirbet Zanutan beduiinikylä on yksi esimerkeistä, joissa EU:n tukema koulu on ensin purettu viranomaistoimin ja myöhemmin korvaava rakennus on tuhottu. Pachecon mukaan rakennettavat koulut ovat yleensä kevyitä ja välttämättömiin tarpeisiin tehtyjä rakennuksia, joiden katoaminen lisää painetta lähteä kylästä.
EU:n protestit jatkuvat, mutta korvauksia ei makseta
Israelin viranomaiset ovat purkaneet tai takavarikoineet vuosina 2015–2024 Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa noin tuhat EU:n rahoittamaa rakennusta, joiden yhteenlaskettu arvo on EU:n tilastojen mukaan vajaat 3,3 miljoonaa euroa. Laajemmassa kuvassa Israelin viranomaiset ovat purkaneet Länsirannalla vuodesta 2009 lähtien yli 14 000 rakennusta, ja ihmisoikeusjärjestöjen sekä YK:n mukaan palestiinalaisten on lähes mahdotonta saada rakennuslupia erityisesti C-alueella.Pachecon mukaan Gazan sodan aikana viranomaistoimet muuttuvat keskitetymmiksi ja siirtokuntalaisten väkivalta kiihtyy samalla voimakkaasti. Hänen arvionsa mukaan kehitys heikentää palestiinalaisyhteisöjen elinmahdollisuuksia ja vaikeuttaa kahden valtion ratkaisun edellytyksiä, kun maaseutukyliä tyhjennetään käytännössä pakon edessä.
Suomen ulkoministeriön mukaan Suomi on ollut osana EU:ta mukana vaatimassa Israelilta korvauksia tuhotuista kohteista ja vedonnut Israeliin siirtokuntaväkivallan hillitsemiseksi. Ministeriön tietojen mukaan Israel ei ole antanut virallista vastausta EU:lle tai Suomelle eikä ole maksanut korvauksia EU:n rahoittamien kohteiden tuhoista.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme EU:n ulkoministerien erimielisyyttä pakotteista Israelin kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben-Gvirille. Kerroimme, että osa jäsenmaista ja Suomi kannattaa pakotteita Ben-Gvirin roolin vuoksi laittomassa siirtokuntarakentamisessa ja Gazaan matkalla olleen avustuslaivueen aktivistien kohtelussa, kun taas osa maista vastustaa toimia.
- Forex
- Crypto